Lintuinfluenssa on nimensä mukaisesti lintujen virustauti, mutta se voi satunnaisesti tarttua nisäkkäisiin, myös ihmisiin. Virus on yleinen luonnonvaraisilla linnuilla, mutta ajoittain raportoidaan taudinpurkauksista siipikarjatiloilla, mikä voi johtaa myös kanatilojen työntekijöiden sairastumisiin.
– Ihmiseen virus ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarttunut helposti, kertoo tutkija Erika Lindh Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Tartuntariski on suurempi, jos ihminen on paljon kosketuksissa sairastuneiden lintujen kanssa, esimerkiksi siipikarjatilalla tartunnan saaneiden kanojen kanssa.
Lintuinfluenssa voi olla ihmiselle vakava tauti. Virus voi aiheuttaa oireettoman tai lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, mutta se voi myös johtaa vakaviin tautimuotoihin kuten keuhkokuumeeseen.
Vakavissa tapauksissa tauti vaatii tehohoitoa ja pahimmillaan johtaa kuolemaan. Virus on aiheuttanut vakavia tautimuotoja myös nuorille.
Ketterästi muuntuva virus
Pandemia voi puhjeta, jos virus onnistuu muuntautumaan siten, että se tarttuu helposti ihmisestä toiseen.
Lintuinfluenssavirus on kuitenkin toistaiseksi rakenteeltaan sellainen, että se ei tunnista kovin hyvin ihmisen hengitysteiden reseptoreja, joiden kautta hengitystievirukset tavallisesti tarttuvat.
– Jotta virus lähtisi leviämään tehokkaasti ihmisten välillä, sen pitäisi aiheuttaa infektio ylähengitysteiden eli nenän ja kurkun kautta. Toistaiseksi virus tartuttaa ihmisen vasta, kun se on päässyt syvemmälle hengitysteihin tai silmän sidekalvolle, Lindh kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että influenssa A-virukset ovat varsin vikkeliä muuntumaan ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.
Influenssavirukset voivat vaihtaa perimäainesta keskenään, mikä tekee mahdolliseksi uusien ja potentiaalisesti vaarallisempien viruskantojen syntymisen.
– Niillä on kyky yhdistää perimässään eri influenssatyyppien geenejä, jotka voivat olla peräisin lintuinfluenssasta, sikainfluenssasta tai vaikka kausi-influenssaviruksista, Lindh sanoo.
Lintuinfluenssaviruksen ketteryydestä on näyttöä, kun se lähti vuonna 2024 leviämään vauhdilla USA:ssa ja hyppäsi yllättäen uuteen lajiin.
Hyppy lypsykarjaan
Kun useassa USA:n osavaltiossa havaittiin luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia, heräsi huoli lintuinfluenssan leviämisestä. Pian tämän jälkeen kävi ilmi, että virus oli onnistunut infektoimaan kanojen lisäksi karjatilojen lehmiä.
Tapauksesta tekee poikkeuksellisen myös se, että virus ei aiheuttanut lehmille hengitystietartuntoja, vaan infektoi lehmien maitorauhaset. Utareista virusta erittyi maitoon.
– Toistaiseksi noin 40 työntekijää tiloilla on saanut tartunnan, todennäköisesti altistuttuaan maidolle tai ympäristöille, joissa maitoa on käsitelty.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että H5N1-virus voi selviytyä raakamaidossa useita viikkoja. Pastörointi vähentää merkittävästi viruksen määrää, mutta raakamaidon käsittely voi edelleen olla riski. Tässä tapauksessa virus kulkeutui maidosta työntekijän käsien kautta silmien sidekalvoille aiheuttaen tulehduksen.
– Onneksi selvittiin lievällä taudilla, mutta lajisiirtymä sinänsä on huolestuttava ja se kuvaa hyvin lintuinfluenssaviruksen yllätyksellisyyttä. Virus on erittäin taitava sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ympäristöihin, Lindh toteaa.
Epidemia turkistarhoilla
Suomessa tapahtui samankaltainen lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista nisäkkäisiin, kun virus aiheutti laajan taudinpurkauksen turkistarhaeläimissä vuonna 2023.
Tuolloin huomattiin, että tautisuojaus tarhoilla oli heikko.
– Turkiseläimet olivat läheisessä kosketuksessa villieläinten kanssa, jolloin taudit lähtevät helposti leviämään.
Noin puoli miljoonaan turkiseläintä jouduttiin lopettamaan ja noin 500 ihmistä altistui tartunnalle käsitellessään sairaita eläimiä. Ihmisten sairastumisilta kuitenkin vältyttiin.
Muuttolintujen mukana virus Suomeen
Kaikki neljä pandemian aiheuttanutta influenssavirusta viimeisen sadan vuoden ajalta ovat olleet osin tai kokonaan lintuperäisiä viruksia, jotka ovat läikkyneet eläinpopulaatioista ihmisiin ja muuntuneet vähitellen niin, että ovat kyenneet kiertämään ihmisväestössä.
Samankaltainen kehityskulku on mahdollinen myös lintuinfluenssan kohdalla.
Lindh kertoo, että huolestuttavia signaaleja kuuluu eri puolilta maailmaa.
– Korkeaa virusaktiivisuutta on raportoitu runsaasti siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa. Esimerkiksi Hollannissa on tällä hetkellä lintupopulaatioiden joukkokuolemia. Virusta kiertää hyvin laajalti luonnonvaraisissa linnuissa, kaikilla mantereilla, jopa Etelänavalla sitä on tavattu.
Lintujen kevätmuutto tuo todennäköisesti virusta myös Suomeen. Tänä vuonna tautitapauksia on ilmennyt tavanomaista aikaisemmin.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että kaksi naakkaa Turussa ja kanahaukka Taivassalossa ovat kuolleet lintuinfluenssaan. Kontaktia sairaisiin tai kuolleisiin lintuihin kehotetaan välttämään ja ilmoittamaan havainnoista viranomaisille.
Erika Lindh toivoo, että terveydenhuollossa osattaisiin kysyä altistumisista, jos omalla alueella esiintyy lintukuolemia ja tarhattujen eläinten taudinpurkauksia. Erityisesti kysyä pitäisi silloin, kun potilaalla ilmenee tietyn tyyppisiä oireita, kuten silmien sidekalvotulehdusta tai hengitystieoireita.
– Seuraavaa pandemian alkamisajankohtaa ei pystytä ennustamaan, mutta mikään ei viittaa siihen, että pandemioiden historiallinen ketju olisi katkennut, Lindh sanoo.
Virus kiertänyt maailmaa jo 30 vuotta
H5N1-lintuinfluenssavirus, joka aiheuttaa vakavaa tautia, havaittiin ensimmäisen kerran Etelä-Kiinassa vuonna 1996. Tämä johti lintujen joukkokuolemiin ja siipikarjan massateurastuksiin. Seuraavana vuonna Hongkongissa raportoitiin 18 ihmisen saaneen tartunnan linnuista. Heistä kuusi menehtyi.
Vuodesta 2020 lähtien virus on aiheuttanut suuren määrän kuolemia luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa ympäri maailmaa. H5N1-virus on jatkuvasti kehittyvä. Huolta herättää erityisesti se, että virus muuttuisi helpommin ihmisestä toiseen tarttuvaksi.
Lähde: WHO
Rokote suojaa vakavalta taudilta
Suomessa on käytössä rokote, joka suojaa ihmisiä lintuinfluenssavirusten aiheuttamalta vakavalta taudilta. Rokotetta tarjotaan erityisesti korkean riskin ryhmille, kuten siipikarjan parissa työskenteleville ja turkistarhaeläinten hoitajille.
Lähde: THL
Miten välttää tartunta
- Vältä suoraa kontaktia sairaiden tai kuolleiden lintujen kanssa: Vältä koskemasta myös niiden eritteisiin (esim. ulosteisiin, sylkeen) ja ympäristöihin, joissa ne ovat olleet.
- Käytä suojavarusteita: Jos joudut olemaan läheisessä kontaktissa sairaiden tai kuolleiden lintujen tai niiden eritteiden kanssa, käytä suojavarusteita, kuten hanskoja ja hengityssuojainta.
- Huolehdi hygieniasta: Pese kädet huolellisesti saippualla ja vedellä lintujen tai niiden eritteiden käsittelyn jälkeen. Vältä koskemasta kasvojasi (silmät, nenä, suu) ennen käsien pesua.
- Pidä lemmikit erossa villieläimistä: Estä lemmikkisi pääsy kosketuksiin villieläinten, erityisesti lintujen, kanssa.
Lähteet: THL ja Erika Lindh
