Hälytyskorvausten käyttö ja niiden suuruus ovat yksi osoitus siitä, kuinka kriittinen hoitajapula on yksityisellä sektorilla. Tilannetta tarkentaakseen kolme ammattiliittoa toteutti huhti-toukokuussa jäsenkyselyn, jonka tulokset yllättivät jopa tekijät. Tilanne on luultua pahempi, sanoo SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola.
– Luottamusmiehiltä ja jäseniltä on tullut viestiä, että työhyvinvointi on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyn vastaukset ja varsinkin avovastausten intensiteetti kertoo, että yhä useammat hoitajat ovat käytännössä valmiita vaihtamaan työpaikkaa mihin tahansa muuhun kuin oman alan tehtäviin.
Kyselyn vastauksissa yli puolet yksityisen sosiaalialan hoitajista kertoi miettivänsä työpaikan vaihtamista usein tai koko ajan. Valtaosa miettii jättävänsä sote-alan kokonaan.
Joustoja hoitajien jaksamisen kustannuksella
Tilanteen kärjistymiseen ovat vaikuttaneet niin vuoden 2019 hoivakriisi kuin koronapandemia. Vaatimukset ja työn määrä on lisääntynyt ja asiakkaista varsinkin vanhustyössä on tullut entistä tarvitsevampia. Ongelmat koskevat koko sote-sektoria, mutta voittoa tavoittelevissa yrityksissä tilanne on vielä julkista puolta heikompi.
– Vastaukset kertovat siitä, että työntekijöiden turvaa on parannettava. Se, mikä työnantajan näkökulmasta näyttää joustavuudelta ja jäykkyyksien poistamiselta, tarkoittaa yksittäiselle työntekijälle heikennyksiä jo ennestään heikkoihin työoloihin.
Varsinkin yksityissektorilla työnantajat pyrkivät pääsemään työnantajavelvoitteistaan suosimalla keikkatyösuhteita, joissa työntekijältä jäävät saamatta esimerkiksi sairausajan palkat ja arkipyhäkorvaukset. Tavallista on myös se, että työvuorolistat muuttuvat usein ja lyhyellä varoitusajalla.
Hälytyskorvausten asianmukainen käyttäminen ei sinällään ole ongelma työntekijäjärjestölle. Pienipalkkaisella alalla hälytyskorvaukset voivat olla työntekijöille merkittäviä toimeentulon kannalta. Sen sijaan toistuvat tuplavuorot ja jatkuvat työvuorojen muutokset koettelevat työntekijän hyvinvointia ja vaarantavat palautumisen työstä.
– Hälytyskorvaukset ovat kalliita ja tehottomia laastareita, MacGyver-ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Aina niitä ei edes makseta, vaan yritetään kaikin keinoin saada väkeä tekemään ylitöitä muutoin, usein ilman asianmukaisia ylityökorvauksia, Parkkola toteaa.
Hän viittaa 80-luvun tv-sarjaan Ihmemies, jossa päähenkilö Angus MacGyver ratkaisi ongelmatilanteet mitä eriskummallisimmilla ja tosielämässä toimimattomilla virityksillä.
Työntekijöiden näkökulmasta hoitajapula ratkaistaisiin yksinkertaisesti rahalla. Kun hoitajajärjestöt kysyivät jäseniltään, mikä saisi heidät sitoutumaan nykyisen työnantajan palvelukseen ja mikä auttaisi työnantajaa saamaan palkattua uusia työntekijöitä, suosituin vastaus molempiin oli parempi palkka.
Tunnollisia työntekijöitä kaikesta huolimatta
Työn kuormituksesta huolimatta joka viides kyselyyn vastanneista hoitajasta kertoi, ettei ole ollut lainkaan sairauslomalla viimeisen vuoden aikana.
– Työpaikoilla venytään ja joustetaan. Viimeiseen asti vältellään sitä, että työkaverit jäisivät pulaan, kun sijaisia ei saada, Jukka Parkkola toteaa.
Sairauspoissaolojen syistä korostui flunssa ja muut hengitystieinfektiot, mitä selittää osittain korona-ajan rajoitukset. Koronainfektioon viittaavissa oireissa on täytynyt jäädä pois töistä matalalla kynnyksellä.
Seuraavaksi yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveysongelmat, kuten uupumus ja masennus.
SuPerin, Tehyn ja Erton kyselyyn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien hoitajien hyvinvoinnista vastasi 3 635 jäsentä, jotka työskentelevät yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa. Alalla noudatettava työehtosopimus Sos-tes päättyi huhtikuun lopussa. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat käynnissä.
