Kuukausipalkkaiselle työntekijälle arkipyhä tarkoittaa tavallisesti ylimääräistä, palkallista vapaapäivää. Jos työpäivä osuu arkipyhälle, siitä maksetaan sunnuntaityökorvaus tehtyjen työtuntien mukaisesti, riippumatta siitä saako työntekijä erillisen arkipyhäkorvauksen aikana tai rahana. Arkipyhien vaikutukset työaikaan ja maksettavat korvaukset kannattaa tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.
Erityisen pulmallisiksi määräykset ovat osoittautuneet yksityisellä sosiaalipalvelualalla eli työpaikoilla, joissa noudatetaan SOSTESiä ja joissa työskentelee paljon keikkalaisia tai mikäli palkka maksetaan tuntipalkkana.
– Arkipyhäkorvaukset jätetään usein maksamatta, vaikka työntekijä olisi niihin oikeutettu, kertoo SuPerin sopimusasiantuntija Virve Aho.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaus annetaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle työajan lyhennyksenä, joka määräytyy keskimääräisen työajan mukaan (7h 40 min). Tuntipalkkaiselle työntekijälle taas on maksettava arkipyhälyhennyksestä erillinen korvaus, jos työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäkorvaus maksetaan muiden, normaalien palkanlisien, esimerkiksi lauantai- ja sunnuntai- ja ilta- ja yölisien päälle.
Inhimillisiä erehdyksiä?
Kun työntekijä huomauttaa arkipyhistä virheestä itse tai ammattiliitosta otetaan asiassa yhteyttä työnantajaan, korvaukset yleensä maksetaan mukisematta.
– Kyse on luultavasti siitä, että työehtosopimusten määräyksiä ei tunneta riittävän hyvin. Alalle on tullut jonkin verran uusia työpaikkoja, eikä palkkahallinnossa ehkä ole sote-alan sopimusten osaamista, Virve Aho pohtii.
Tänä vuonna kalenterissa on kahdeksan arkipyhää. Niistä neljä osuu huhti-toukokuulle: pitkäperjantai, pääsiäismaanantai, vapunpäivä ja helatorstai.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Jäikö palkka saamatta? Toimi näin, jos työnantaja ei maksa palkkaa ajallaan tai se on maksettu väärin
