Keskusjärjestöjen STTK:n ja SAK:n yhteiseen mielenilmaukseen osallistui järjestäjien arvioiden mukaan 13 000 ihmistä.
Vaasalainen lähihoitaja Maarit Kujala kertoi lähteneensä matkaan aamulla puoli viideltä. Mukana mielenosoituksessa oli kyltti, jossa kehotetaan hallitusta ottamaan kädet pois köyhien taskuista.
– Lainsäädäntöä pitää muuttaa neuvottelemalla, ei sanelemalla. Ei ole mikään pakko tehdä näitä päätöksiä – ja samalla antaa veroetuja rikkaille.
Yli 20 vuotta alalla työskennellyt Kujala pitää tilannetta hyvin poikkeuksellisena.
– Vaikka itselläni ja muilla lähihoitajilla riittää töitä, hallituksen kurjistamistoimien seuraukset näkyvät välillisesti meidän työssämme. Monien kotiolot heikkenevät, monilla ei ole varaa ostaa edes välttämättömiä lääkkeitä.
Lastenhoitajat eturintamassa
Mielenosoituksen kärki kohdistui hallitukseen, jonka työhuoneisiin väki Senaatintorilla yritti saada viestin perille.
”Riikka tuu ikkunaan, täällä huutaa kansa!”
Valtiovarainministeriä Riikka Purraa (ps.) ei kuitenkaan valtioneuvoston linnan ikkunaan saatu. Sen sijaan Senaatintorin tapahtumalavalla hallitusohjelman työelämäkirjauksia puolustamassa piipahti työministeri Arto Satonen (kok.).
– Työnteon tulee aina olla kannattavampaa, aloitti ministeri. Loput puheenvuorosta peittyi yleisön huutoihin.
Mielenosoituksen lisäksi SuPerin pääkaupunkiseudulla työskentelevät varhaiskasvatuksen työntekijät ovat tällä viikolla osallistuneet kaksipäiväiseen poliittiseen lakkoon. Vakalaisten keskuudessa työelämäheikennyksistä eniten on puhuttanut aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, sanoo pääluottamusmies Johanna Hyrske.
– Moni lastenhoitaja haluaa jatkaa urallaan ja kouluttautua edelleen. Samaan aikaan valtavasta työvoimapulasta kärsivälle alalle on saatu väkeä uudelleenkoulutuksen kautta. Nyt sekin tie aiotaan tukkia.
Toinen iso kysymys on ollut ensimmäisen sairauslomapäivän omavastuu.
– Se tuntuu rangaistukselta työnteosta. Lastenhoitajat tekevät työtä eturintamassa, hoitavat lapset ja ottavat vastaan kaikki flunssat ja muut tarttuvat taudit.
– On tietysti arvokysymys, mihin yhteistä rahaa käytetään.
Vientimalli kaivaa palkkakuoppaa yhä syvemmäksi
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola nosti omassa puheenvuorossaan esiin työehtoneuvotteluihin suunnitellun vientivetoisen mallin, joka toteutuessaan heikentäisi naisvaltaisten, pienipalkkaisten alojen asemaa.
– Meidän jäsenemme hoitavat kaikki vanhuksista vauvoihin asti, meidän työmme mahdollistaa muiden työssä käymisen. Ja nyt meitä ”sivistyneesti” lainsäädännöllä pyritään sortamaan. Tämä malli sorsii naisia työelämässä.”
Hallituksen tavoitteena on, että vientiteollisuuden palkankorotukset olisivat kattona muiden alojen työehtoneuvotteluille. Vientialojen korotuksia ei voisi ylittää edes valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että työntekijät eivät voi vaikuttaa palkankorotuksiin lakkoilemalla.
Historiaan jäisivät poikkeuksellisen suuret palkankorotukset, jotka esimerkiksi hyvinvointialueilla työskentelevät hoitajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät saivat viime kierroksella. Se tekisi myös hyvin vaikeaksi palkkatasa-arvon edistämisen, mihin aikaisemmat hallitukset puoluepohjasta riippumatta ovat sitoutuneet.
Varhaiskasvatusalan pienet palkat puhuttivat myös mielenosoitukseen osallistunutta espoolaista Päivi Hoikkaa. Hoikka on työskennellyt alalla yli 40 vuotta ja toimii nyt pääluottamusmiehenä.
– Jos mennään viennin mukaan, meidän palkat eivät koskaan nouse. Jos alalle saataisiin vähän aikaa, rahaa ja arvostusta, meillä olisi hyvät lähtökohdat kasvattaa tämän päivän lapsista aikuisia, jotka aikanaan vaikkapa pitävät meistä huolta, kun olemme mummoja.
