Työntekijä- ja työnantajajärjestöt pääsivät alkuvuodesta sopuun eläkeuudistuksesta. Tällä kertaa muutoksia ei tehty eläkeikään tai eläkkeiden suuruuteen vaan sääntöihin, joilla eläkeyhtiöt pitävät huolta varallisuudestaan.
Yhtiöt voivat vastaisuudessa sijoittaa aikaisempaa enemmän osakkeisiin, kun osakesijoitusten enimmäismäärää nostetaan 65 prosentista 85 prosenttiin. Se nostaa sijoitusten riskejä mutta myös tuotto-odotuksia. Lisäksi eläkeyhtiöiden oikeuksia käyttää lainarahaa kiinteistösijoituksiin laajennetaan.
Sijoitussääntöjen lisäksi eläkejärjestelmään kehitettiin niin sanottu indeksivakauttaja. Se pienentää eläkkeiden vuosittaisia korotuksia, jos hintataso nousee kahtena peräkkäisenä vuonna nopeammin kuin palkat.
Eläkemaksujen suuruus säilyy lähivuodet ennallaan: työntekijät ja työnantajat maksavat palkasta eläkemaksuja veroina vajaan viidesosan vuoteen 2030 asti. Myös indeksivakauttajaa voidaan soveltaa aikaisintaan tuolloin.
Kolmikantainen sopiminen onnistui
Työmarkkinajärjestöt toteuttivat eläkeuudistuksen hallituksen toimeksiantona. Petteri Orpon (Kok.) hallituksen asettamien ehtojen mukaan eläkeuudistuksen on tuotava säästöjä miljardin euron verran ja sen on turvattava työeläkkeiden rahoitus pitkällä aikavälillä.
Taustalla vaikuttaa myös yhteiskunnan muu kehitys: Suomen väestö ikääntyy ja palkansaajia on suhteessa eläkkeensaajiin yhä vähemmän.
Jos järjestöt eivät olisi päässeet sopuun eläkeuudistuksesta määräaikaan mennessä, hallitus oli sitoutunut toteuttamaan tarvittavat uudistukset itse.
Sovittujen muutosten toteuttaminen edellyttää lakimuutoksia. Niiden aikataulu ei ole vielä tiedossa.
