Alkuvuodesta SuPeriin on liittynyt enemmän jäseniä kuin tavallisesti. Puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan se kertoo siitä, että tilanteen vakavuus on tullut selväksi työpaikoilla.
– Nyt on ymmärretty, ketkä taistelevat työntekijöiden puolesta. Ainoastaan liiton jäsenet voivat yhteistyöllä käydä mielivaltaisuuksia vastaan. Sillä aivan mielivaltaisia Orpon hallituksen toimet ovat.
Jäsenhakemuksia on tullut varsinkin työtaisteluiden alla. SuPer on osallistunut muiden ammattiliittojen rinnalla toistaiseksi kahteen poliittiseen lakkoon. Tammi-helmikuun vaihteessa järjestetty kaksipäiväinen lakko sulki pääkaupunkiseudun päiväkodit. Helmikuun puolivälissä toteutettu laajempi lakko koski yli kymmenen suuren kaupungin varhaiskasvatusta.
SuPer oli näkyvästi mukana myös keskusjärjestöjen STTK:n ja SAK:n mielenosoituksessa Helsingissä Senaatintorilla. Helmikuun alussa järjestetty tapahtuma keräsi paikalle yhteensä 13 000 osallistujaa.
Tavoitteena on herättää hallituksen neuvotteluhalukkuutta työelämäuudistuksissa, jotka toteutuessaan osuvat suoraan ja kipeästi palkansaajiin. Osa työttömyysturvaa koskevista heikennyksistä on jo astunut voimaan, eikä hallitus ole osoittanut merkkejä siitä, että se antaisi periksi tulevissa suunnitelmissaan.
– Hallitus jatkaa uudistuksiaan työntekijöiden aseman heikentämiseksi. Jollei neuvottelua saada aikaiseksi, ammattiliitoilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uudistusten vastustaminen. Heikennykset eivät kosketa vain jotain työntekijäpuolta vaan ne koskettavat kaikkia palkansaajia.
Jämähtävätkö hoitajat palkkakuoppaan?
Keväällä eduskuntaan etenevistä heikennyksistä osa koskettaa erityisesti naisvaltaisia aloja. Niin sanotussa vientivetoisessa mallissa tietyillä miesvaltaisilla aloilla neuvotellut palkankorotukset olisivat kattona muiden alojen työehtoneuvotteluille. Sovittuja korotuksia ei voisi ylittää edes valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta.
– Naisten ja miesten tasavertainen palkkakehitys tyssäisi siihen. Pienipalkkaisten alojen olisi tämän jälkeen hyvin vaikea nousta palkkakuopasta neuvottelemalla, lakkoilemalla se olisi mahdotonta.
Myös hallituksen aikeet helpottaa työntekijän irtisanomista ja määräaikaisten työsopimusten solmimista koskettavat erityisesti naisvaltaisia aloja. Muutokset ovat omiaan lisäämään raskaussyrjintää työelämässä.
– Sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa on todistetusti hirvittävä työntekijäpula. Näille aloille ei ole mitään tarvetta tuoda vuoden perusteettomia määräaikaisia sopimuksia.
TES-neuvottelut kiristyvät
Vaikka työelämän lainsäädännöstä päätetään eduskunnassa, tapana on ollut, että työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat ensin keskenään tärkeistä muutoksista. Jos hallitus toteuttaa työelämäheikennykset työntekijöitä kuulematta, niihin palataan tulevilla neuvottelukierroksilla.
– Heikennykset ovat palkansaajille myrkkyä, emmekä me ota niitä ilmaiseksi. Ne näkyvät palkankorotuksina tulevilla neuvottelukierroksilla, Silja Paavola toteaa.
Liitot yrittävät totta kai työehtosopimuksilla korjata sen, minkä hallitus työelämäheikennyksillään rikkoo. Yksi SuPerille keskeisistä heikennyksistä on niin sanottu sairaussakko eli ensimmäisen sairauslomapäivän omavastuu. Liiton kaikissa sopimusaloilla ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuus on toistaiseksi taattu työehtosopimuksissa, eikä siitä tingitä tulevissa neuvotteluissa.
– Lähihoitaja tekee työtä lähellä ihmistä, suorassa kontaktissa, jossa sairastumisen riski on huomattavasti suurempi kuin kauempana työkohteesta työskenteleville, tehtiin työtä sitten varhaiskasvatuksessa, hoitotyössä tai sosiaalialalla.
TES-neuvottelupöytä kutsuu SuPeria jo tänä keväänä, kun yksityisen sosiaalipalvelualan sopimus (TPTES) umpeutuu. Muut sopimukset ovat voimassa ensi vuoteen.
