Hallitus aikoo lykätä sote-uudistuksen voimaantuloa vuodella. Valinnanvapauden piiriin kuuluvat sote-keskukset aloittavat vuoden 2022 alussa. Sote-keskukset voivat aloittaa jo aiemmin, jos laissa esitetyt kriteerit täyttyvät. SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salon mukaan lykkäys on välttämätön.
– Suurimmat maakunnat pystyvät toteuttamaan valinnanvapauden viimeisenä. Ensi vuonna valittava eduskunta voi vielä päättää valinnanvapauden voimaantulosta. Se voi halutessaan vaikka peruuttaa koko valinnanvapauden.
Hallitus esitti myös, että valtio voi myöntää lisätukea, jos maakunta ei selviä sote-rahoituksesta. Rahoitusta saa, jos ilman sitä riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen vaarantuu. Salon mielestä tämä on itsestäänselvyys, koska perustuslaki takaa sen, että julkisen vallan on turvattava riittävät sote-palvelut.
– Palvelujen saamista ei voi rajoittaa edes maakunnan tyhjä kassa, vaan valtion on pakko myöntää lisärahaa tarvittaessa.
Perustuslakivaliokunta vaati täsmennystä myös siihen, onko ammattihenkilöiden tekemä asiakassuunnitelma oikeudellisesti velvoittava. Hallituksen mukaan se on suunnitelma, joka ei oikeuta vaatimaan itselleen siinä mainittuja palveluja. Salo on pettynyt tähän esitykseen.
– Asiakas- ja palvelusuunnitelma on tähänastisessa valmistelussa ollut elementti, jonka on uskottu turvaavan sote-uudistuksen integraation. Asiakas- ja palvelusuunnitelmaa ei uuden esityksen mukaan tarvitse noudattaa. Tämä johtaa palvelujen pirstoutumiseen. Jatkossa palvelujen puutteen vuoksi tullaan näkemään nykyistä enemmän räikeitä epäkohtia. Se tarkoittaa erilaisten valvontapyyntöjen, kanteluiden ja jopa oikeudenkäyntien lisääntymistä. Juristit tulevat entistä vahvemmin näkyviin sote-sektorin asioissa.
