Hätätyö on yksi tavallisimmista vääristä perusteista, joilla työnantaja yrittää velvoittaa työntekijöitä työhön, sanoo SuPerin ammatillisen edunvalvonnan asiantuntija Elina Ottela.
– Se on yksi väärin käytetyimmistä termeistä. Aikaisemmilla neuvottelukierroksilla on nähty, että työnantajat ovat työtaistelutoimien aikana vedonneet siihen.
SuPerin asiantuntijat seuraavat, tapahtuuko näin myös nyt käynnissä olevalla neuvottelukierroksella. SuPer ja Tehy aloittavat perjantaina 1.4. hoitajalakon.
Tieto hätätyön teettämisestä tulee ammattiliittoon yleensä jäseniltä. Jos työnantaja muuttaa työtaistelun aikana työvuorolistaa yksipuolisesti tai määrää töihin vetoamalla hätätöihin tai jostain muusta syystä, työnantajalta tulee pyytää kirjallinen määräys, jossa on mukana muutoksen perusteet. Valmiin lomakkeen voi tulostaa SuPerin verkkosivuilta.
Suuronnettomuudet voivat johtaa hätätyöhön
Vaikka työtaistelu ei ole peruste hätätyön teettämiseen, työtaisteluidenkin aikana voi syntyä tilanteita, joissa hätätyö on perusteltua. Kun perusteet täyttyvät, työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä. Työnantajan kutsuun on vastattava myös vapailta ja lomilta.
Hätätyöhön voidaan määrätä tilanteessa, johon ei ole voinut ennalta varautua ja joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden. Näin järeät toimet ovat sote-alalla olleet harvinaisia poikkeuksia, sanoo Elina Ottela.
– Esimerkiksi suuronnettomuuden tai ympäristökatastrofin jälkeen sairaalaan tai terveysasemaan voidaan julistaa hätätyötilanne.
Koronaviruspandemian aikaan hätätyötä ei teetetty, sillä Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki ja noudatettiin sen työvelvoitepykäliä.
Perusteeton hätätyö tuo sakkoja työnantajalle
Jos työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, sen on viipymättä tehtävä ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja odotetusta kestosta Lounais-Suomen aluehallintovirastoon, joka käsittelee keskitetysti koko Suomen hätätyöilmoitukset. Ilmoituksessa on oltava mukana luottamusmiehen lausunto.
Avi arvioi, onko hätätyön teettäminen perusteltua. Perusteettomasta hätätyöstä tai hätätyöilmoituksen tekemättä jättämisestä seuraa työnantajalle sakkoa.
Suojelutyötä tehdään vain lakon aikana
Hoitajaliittojen julistaman ylityö- ja vuoronvaihtokiellon jälkeen jotkin työantajat ehtivät jo ottaa puheeksi suojelutyön tekemisen. Elina Ottelan mukaan suojelutyö on hätätyön ohella toinen työtaisteluihin liittyvä käsite, joka herkästi ymmärretään väärin. Suojelutyöllä turvataan, että ihmiset saavat lakon aikana välttämättömän hoidon eikä kenenkään henki tai terveys ole vaarassa. Siihen voidaan kuitenkin ryhtyä vasta kun lakkovaroitus on annettu.
Suojelutyön tekeminen perustuu osapuolten tekemään sopimukseen. Neuvottelut suojelutyön määrästä ja vahvuudesta voidaan nyt aloittaa niillä työpaikoilla, jotka kuuluvat keskiviikkona annetun lakkovaroituksen piiriin.
– Neuvottelut käynnistyvät aina työnantajan aloitteesta ja ne käydään lakon paikallisjohdon kanssa, Ottela kertoo.
Paikallisjohto koostuu paikallisten ammattiosastojen toimijoista, jotka myös kertovat työntekijöille, missä ja minkä verran suojelutyötä tehdään. Määräys suojelutyöhön ei siis tule työnantajalta.
Mitä on hätätyö?
Työaikalakiin perustuvan hätätyön syynä on ennakoimaton tapahtuma, joka on aiheuttanut tai uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai uhkaa vaarantaa ihmisten hengen tai terveyden. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain sen verran kuin on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Työnantajan on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastoon.
Mitä on suojelutyö?
Suojelutyötä tehdään lakon aikana, jotta kenenkään henki tai terveys ei vaarantuisi. Suojelutyövelvoite koskee viranhaltijoita. Työsuhteiset ja lakon piiriin kuulumattomat voivat tehdä suojelutyötä, jos niin erikseen sovitaan työnantajan ja lakon paikallisjohdon kanssa.
