Hoitaja tekee työnsä ja tarvitsee vapaansa

SuPerin pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä käynnistyi kampanja, joka muistuttaa, että harmaalle ylityölle on sanottava ei. Jatkuvaan joustamiseen ei pidä kenenkään suostua.

Harmaa ylityö ei kuulu reiluun työelämään.

Teksti Elina Kujala elina.kujala@superliitto.fi

Viime talvena käyty neuvottelukierros paljasti koko Suomelle sen, minkä hoitajat ovat tienneet jo pitkään.

– Jatkuva joustaminen, vuoronvaihdot ja harmaa ylityö eivät ole alalla tiukan paikan poikkeus, vaan iso ongelma ja vakiintunut käytäntö, sanoi edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno.

SuPerin pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä pantiin komeasti käyntiin aplodien saattelemana uusi kampanja Teen työaikani – Tarvitsen vapaani. Se muistuttaa, että ylityön tekeminen on poikkeustilanne ja että harmaa ylityö on hyväksikäyttöä. Ne eivät kuulu reiluun työelämään, eikä jatkuvaan joustamiseen tarvitse yhdenkään hoitajan suostua.

– Vuoronvaihtokiellon tultua voimaan moni työnantaja huomasi, että työt eivät hoidu listan mukaisilla työvuoroilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uutisoitiin olevan kriisissä neljän tunnin kuluttua siitä, kun vuoronvaihto- ja ylityökielto astui voimaan, sanoi kampanjan avannut Sainila-Vaarno.

Mainos

– On huolestuttavaa, että työtaistelun päätyttyä moni hoitaja kertoi toivoneensa, että ylityö- ja vuoronvaihtokielto olisi jatkunut. He sanoivat, että kerrankin joustamisesta voi hyvällä omalla tunnolla kieltäytyä, kertoi Sainila-Vaarno.

Usea pääluottamusmies nosti esiin sen, että harmaa ylityö, niin sanottu tunti tunnista -periaate, on ongelma. Moni ei tule ajatelleeksi, että tuntien tasaamisesta seuraa, ettei työntekijä saa korotettua korvausta joustamisesta kuten ylityöstä oikeasti kuuluisi saada. Kyseessä on työnantajan keino säästää. Samalla todellinen, pysyvä henkilöstövaje jää piiloon. Kun joustaminen on jatkuvaa, saattaa työntekijä hävitä vuoden aikana jopa yli 200 tunnin palkan. Työaikalaki ja työehtosopimukset koskevat kaikkia. Ylitöihin ja vuoronvaihtoihin ei ole pakko suostua.

– Työnantajan tehtävä on huolehtia siitä, että työpaikalla on riittävästi henkilöstöä. Työnantaja vastaa potilasturvallisuudesta ja työnantajan tehtävä on hankkia sijaiset, muistutti Sainila-Vaarno.

Kampanja näkyy ja kuuluu hoitajien työpaikoilla. Viestiä viedään eteenpäin julistein, esittein, värikkäin kaulanauhoin sekä somessa ja tapahtumissa. Pääluottamusmiehet vievät kampanjasta tietoa omalle paikkakunnalleen.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kun pappa ei pääse hoivakotiin, se näkyy sairaalan päivystyksessä

Tuore puheenjohtaja Päivi Inberg: ”Tehdään yhdessä töitä, jotta saadaan hoitajille parempi tulevaisuus”

Varapuheenjohtaja Harri Järvelin: ”Haluan, että SuPer on luotetuin ammattiliitto”