Jos esitys toteutuu, neljässä vuodessa vanhustenhoidon tilanne ehtii synketä merkittävästi, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
– Hoitajamitoitus tulee nähdä yhtenä hoidon laadun mittarina. Se on myös vanhuuden arvostuksen mittari. Mitä tapahtuu hoidon laadulle ja työn veto- ja pitovoimalle, kun hoitajat edelleen tekevät ylitöitä vajaalla henkilöstömitoituksella.
Paavola muistuttaa, että laissa määritelty mitoitus on vähimmäismitoitus. Hoitohenkilökunnan todellinen tarve voi olla suurempi, kun huomioidaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet.
Ilman rangaistusta mitoitukseen suhtaudutaan suosituksena
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurannan mukaan viime syksynä noin kolmannes vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä ylsi lopulliseen 0,7 mitoitukseen. Nyt vaadittavaan 0,65 mitoitukseen ylsivät lähes kaikki yksiköt. Hoitajamitoitus säädettiin 2020, ja 0,7 mitoituksen piti alun perin tulla voimaan siirtymäajan jälkeen viime keväänä. Voimaantuloa lykättiin jo kertaalleen tämän vuoden loppuun.
– Aikaa on ollut tehdä vaikka mitä. Mitoitukseen ei ole kiinnitetty huomiota samanlaisella intensiteetillä, kun on menty mistä aita on matalin.
Paavolan mukaan tämä johtuu osittain siitä, että mitoituksen laiminlyönnistä ei seuraa rangaistusta.
– Kun sanktioita ei ole, ajatellaan, että laki ei ole niin pakottava kuin sen pitäisi olla. Myös hyvinvointialueiden tulisi ohjata ja valvoa yksiköitä tehokkaammin.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Henkilöstömitoitus tuli voimaan, mutta voivatko siivous ja pyykkäys kuulua edelleen lähihoitajan työnkuvaan?
