Lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä vanhuspalveluissa ei THL:n seurannan mukaan ole noussut, vaikka hoitajamitoituksen voimaantulo on tarkoittanut, että uusia hoitajia tarvitaan tuhansia ja kunnat ovat saaneet lisärahoitusta hoitajien palkkaamiseen. Esimerkiksi tälle vuodelle lisärahoitusta on varattu 30 miljoonaa euroa.
Rahoja ei kuitenkaan ole korvamerkitty, että ne olisi käytettävä juuri hoitajamitoitukseen, sanoo SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi.
– Kuntien talousahdingossa rahalla on paljon kysyntää ja niillä on paikattu muita kunnan toimintoja.
Maineella on suuri merkitys
THL:n selvityksen mukaan vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömäärä on kasvanut hieman kokonaisuudessaan, sillä yksiköihin on palkattu lisää hoitotyötä avustavaa henkilökuntaa. Lähes kaikki selvitykseen vastanneet työnantajat vetosivat ammatillisen henkilökunnan rekrytointivaikeuksiin.
Sari Ilonummen mukaan hyväksi koettujen työpaikkojen on helpompi saada rekrytoitua työntekijöitä, sillä hoitajien kesken kulkee tieto, missä työn kuormitus ei nouse liiaksi ja työhyvinvoinnista on helpompi pitää huolta.
– Lähijohtaminen on noussut todella tärkeäksi työhyvinvoinnin tekijäksi. Työntekijöiden kuuleminen, koulutus- ja kehittämismyönteinen avoin ilmapiiri ovat superilaisten mielestä todella tärkeitä.
Esimiehellä on Ilonummen mukaan myös valtaa siihen, minkälaista käyttäytymistä työpaikalla siedetään.
– Kun superilaisilta kysytään, miksi he viihtyvät työssään, vastaus on usein ”minulla on niin hyvät työkaverit”.
Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus nousee asteittain niin, että ensi vuoden alusta se on vähintään 0,6 hoitajaa ja lopulta vuoden 2023 huhtikuussa 0,7 hoitajaa asiakasta kohti.
Syyskuussa, pian THL:n selvityksen julkistamisen jälkeen Valvira ilmoitti aloittavansa hoitajamitoituksen valvonnan vanhuspalveluyksiköissä.
Lisää aiheesta:
Hoitajamitoitus on sitova lokakuusta 2020 alkaen – nämä asiat muuttuvat
