Hoitoalan ylityöt ovat olleet kuuma puheenaihe sen jälkeen, kun talven työtaistelun vuoronvaihto- ja ylityökiellon aikana kaikille valkeni, etteivät esimerkiksi isot sairaalat tai monet päiväkodit pysty toimimaan normaalisti ilman henkilökunnan jatkuvaa joustamista.
Tilastokeskus laati YLE:lle listauksen ammattiryhmistä ja tehtyjen ylitöiden määrästä. Lähihoitajat eivät ole tilaston kärjessä. Tilastokeskuksen mukaan seitsemän prosenttia lähihoitajista tekee ylitöitä. Ylityötunteja heille kertyy viikossa viisi. Lastenhoitajista ja koulunkäyntiavustajista ylitöitä tekee kahdeksan prosenttia, kolme tuntia viikossa.
Miten on mahdollista, että virallinen tilasto kertoo aivan muuta kuin hoitoalan arjen tiedetään olevan? SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että tilastoharhan aiheuttaa jaksotyöaika, joka on yleisesti käytössä lähihoitajien työpaikoilla palvelutaloissa ja sairaaloiden vuodeosastoilla.
– Jaksotyössä ei ole päivittäistä ylityörajaa, vaan sen tunnit ovat jaksossa. Hoitoalalla tehdään ylitöitä, mutta tunnit otetaan samalla listalla takaisin, huomauttaa Paavola.
SuPerilla on käynnissä kampanja Teen työaikani – Tarvitsen vapaani. Yhdenkään hoitajan ei pidä joustaa itseään kipeäksi, eikä ylitöihin ja vuoronvaihtoihin ole pakko suostua. Ne ovat työnantajan keino säästää, eivätkä kuulu reilun pelin työelämään. Jos joustaminen on jatkuvaa, työntekijä saattaa hävitä vuoden aikana jopa 200 tunnin palkan. Ylityön pitäisi olla poikkeustilanteessa käytettävä järjestely ja työntekijälle kuuluu joustamisesta asianmukainen korvaus.
Tilastokeskuksen mukaan eniten ylitöitä tekevät johtajat, koneenasentajat, lukion ja yläkoulun opettajat ja raskaiden ajoneuvojen kuljettajat. Heille ylitöitä kertyy viikossa yhden työpäivän verran.
