Hoitotahto tehdään siltä varalta, ettei pysty osallistumaan omaa itseään koskeviin hoitopäätöksiin, tällainen este voi johtua esimerkiksi tajuttomuudesta tai muistisairaudesta. Hoitotahdon tekeminen on vaikeampaa silloin, jos on jo sairastunut muistisairauteen tai jokin muu vakava sairaus, esimerkiksi syöpä, on saanut yliotteen. Oman lääkärin kanssa kannattaa keskustella hoitotahdosta ja sen vaikutuksista vaikkapa jo seuraavalla käynnillä.
Ei muotovaatimusta
Hoitotahdon voi tehdä Omakantaan, kirjallisesti todistajien vakuuttamana tai jopa suullisesti. THL:lla ja Muistiliitolla on valmiita lomakkeita. Terveyskirjastossa voi katsoa esimerkkejä lääkärien tekemistä hoitotahdoista. Hoitotahto voidaan kirjata potilaskertomukseen. On tärkeää, että hoitotahto on helposti saatavilla, lompakossa voi pitää mukana hoitokorttia, joka kertoo hoitotahdon olemassaolosta esimerkiksi onnettomuustilanteessa.
Hoitotahto sitoo terveydenhuoltoa
Hoitotahdon tarkoitus on kertoa, millaisessa tilanteessa haluaa kieltäytyä/luopua elintoimintoja keinotekoisesti ylläpitävistä tai elämää lyhytaikaisesti pidentävistä hoitotoimista kuten hengityskoneista, letkuruokinnasta tai antibioottitipasta. Se koskee siis vain niitä tilanteita, joilla toimenpiteet ja hoito pidentäisivät kärsivän potilaan elämää. Hoitotahto voi vähentää omaisten päätöksentekoon liittyvää ahdistusta, kun läheisen oma tahto on tiedossa. Hoitotahdossa ei toki voi edellyttää, että hoitohenkilökunta toteuttaisi sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu sairauden yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.
Suklaata ja viiniäkin saa toivoa
Hoitotahdossa voi ilmaista myös arkiseen hoivaan liittyviä toiveita ja rajauksia esimerkiksi ruokavaliosta, nautintoaineista tai ympäristöstä. Tällaiset toiveet/rajaukset eivät sido hoitohenkilökuntaa, jos niitä ei ole mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi toiveena voi esittää, että ruokavalion ei tarvitse olla suositusten mukainen, vaan se saa sisältää suklaata, kermaa ja snapsikin voisi maistua.
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä samassa yhteydessä
Edunvalvontavaltuutuksessa voi määrätä esimerkiksi, kuka läheisistä saa tehdä hoitoa koskevia päätöksiä, jos itse ei pysty ja/tai kenelle saa luovuttaa hoitoa koskevia tietoja. Edunvalvontavaltuutus tehdään aina kirjallisesti testamentin tapaan ja siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa.
Lähteet:
Hoitotahto, Duodecim terveyskirjasto, THL, Muistiliitto
