Viimeaikaiset hoivakodeissa paljastuneet epäkohdat ovat osoitus siitä, että sote-alan palveluntarjoajien laatu on tehtävä läpinäkyväksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton mukaan on pikaisesti kehitettävä ratkaisuja, joilla vastaavat tapaukset vältetään jatkossa.
Muista maista löytyy hyviä esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalvelujen läpinäkyvyydestä.
– Esimerkiksi Britanniassa viranomaistaho ja palveluntarjoajat julkaisevat verkossa yksiköissä tehtyjen tarkastuskäyntien tulokset. Niitä pääsee niin asiakkaat kuin työntekijät katsomaan, kertoo SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen.
Tarve sote-palveluntarjoajien yhteiselle laaturekisterille
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ehdottaa, että Suomeen perustetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoiden laaturekisteri, joka olisi kaikille avoin. Tähän rekisteriin liitettäisiin sekä yksityiset että julkiset palveluntarjoajat.
– Vanhustenhoidossa tarvitaan avoimuutta palveluiden todellisesta laadusta nopealla aikataululla, Paavola sanoo.
SuPer kannattaa, että pelkän palveluntuottajien listaamisen lisäksi rekisterissä julkaistaisiin ajantasaista tietoa palvelujen todellisesta laadusta. Rekisteriin sisällytettäisiin yksikön toimilupa, valvonta-asiat, kuten tarkastuskäyntien päätökset, ja omavalvontasuunnitelma.
SuPerin asiantuntija Elina Kiuru toteaa, että tällainen rekisteri tukisi aidosti asiakkaiden ja omaisten vapautta valita palvelut. Lisäksi se tarjoaisi työntekijöille aidon mahdollisuuden valita työnantajansa.
– Työnantajat valittavat, että alalla on työvoimapula. Palveluntuottajien laaturekisteri toisi tervettä kilpailua sosiaali- ja terveysalan parhaista työntekijöistä.
Myös Valvira kannattaa avointa rekisteriä
Valvira ja aluehallintovirastot ovat aiemmin kertoneet rakentavansa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriä, Soteria. Tähän rekisteriin on tulevaisuudessa tarkoitus rekisteröidä sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat.
Valviran johtaja Markus Henrikssonin mukaan Soterin tulisi sisältää mahdollisimman paljon hyödyllistä tietoa, kuten myönnetyt luvat, rekisteröintitiedot ja tehdyt valvontapäätökset.
Sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua Soterin kehittämisen ja käyttöönoton aikataulu on nyt epäselvä. Henriksson toteaa, että minkä tahansa rekisterin perustaminen edellyttää asianmukaista lainsäädäntöä ja huolellista suunnittelua. Hän näkee sote-palveluntuottajien rekisterin kuitenkin ehdottoman tarpeellisena.
– Asia on tärkeä ja Valvira on pitkään pyrkinyt tällaisen rekisterin muodostamaan.
Hoitajille suojaa nimettömästä ilmiantokanavasta
SuPerin mukaan ratkaisu tarvitaan myös työntekijöiden ilmoitusvelvollisuuden tueksi. Sosiaalihuoltolain mukaan työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa työpaikallaan havaitsemista epäkohdista, mutta työnantajien vastatoimet ovat hiljentäneet monet hoitajat.
– Saamme jatkuvasti tietoomme tapauksia, joissa työnantaja kostaa työntekijälle sen, että tämä on ilmoittanut työpaikallaan havaitsemastaan epäkohdasta. Työntekijät ovat saaneet varoituksia, epäedullisia työvuoroja, joutuneet puhutteluun ja myös koeaikapurkuja on tehty, Elina Kiuru kertoo.
Työnantajat ovat myös vedonneet vaitiolovelvollisuuteen pyrkiessään estämään hoitohenkilökuntaa tekemästä ilmoituksia. Kiurun mukaan on käsittämätöntä, että työntekijät joutuvat näin kohtuuttomaan tilanteeseen, vaikka he toimivat niin kuin laki velvoittaa.
Myös Markus Henriksson huomauttaa, ettei ilmoitusvelvollisuutensa täyttäville työntekijöille saa seurata kielteisiä asioita.
– On ensisijaista, että sellainen toiminta saadaan loppumaan. Maamme kulttuuria on muutettava siten, että työntekijöiden huoliin suhtaudutaan vakavasti. Olemme myös Valvirassa ohjanneet palveluntuottajia siihen, että on täysin epäasianmukaista, jos lakia noudattaville työntekijöille koituu seurauksia.
SuPerin ratkaisu ongelmaan olisi kehittää ilmiantokanava, jonne työntekijät, omaiset ja asiakkaat voisivat ilmoittaa havaitsemastaan epäkohdasta nimettömästi ja suoraan viranomaiselle.
Silja Paavola uskoo, että nimetön ilmoituskanava toisi turvaa työntekijöille ja varmistaisi sen, että työntekijät uskaltaisivat ilmoittaa epäkohdista lain edellyttämällä tavalla. Vastaavia ratkaisuja on jo muilla aloilla.
– Esimerkiksi Verohallinnolla on jo käytössään vihjetietolomake, jonne voi tehdä nimettömän ilmoituksen verovilppiepäilystä, Elina Kiuru toteaa.
