Kuopion yliopistollinen sairaala eli KYS aloittaa YT-neuvottelut paikatakseen budjettivajettaan. Sairaalan tavoitteena on säästää henkilöstökuluista seitsemän miljoonaa euroa. Tilanne kuormittaa jo valmiiksi ylityöllistettyä henkilökuntaa lisää.
Potilaat ovat erikoissairaanhoidossa aiempaa iäkkäämpiä, monisairaampia ja hoidoltaan ”kuormittavampia”. Potilaiden keski-ikä erikoissairaanhoidossa on jo yli 65 vuotta. Jos jo valmiiksi niukasta henkilöstöresurssista vähennetään hoitajien määrää entisestään kärsijöiksi joutuvat henkilökunnan lisäksi potilaat.
Asiantuntija Elina Ottela SuPer-liitosta kertoo, että iäkkäämmät potilaat joutuvat kierteeseen, jossa he palaavat pian takaisin hoitoon erikoissairaanhoitoon joko kotoaan tai jatkohoitopaikoistaan vaikkapa kaaduttuaan tultuaan kotiutetuiksi liian huonossa kunnossa. Näiden tapausten määrä lisääntyy entisestään, mikäli hoitajia on vähemmän ja hoitojaksot erikoissairaanhoidossa lyhenevät.
– Potilaat altistuvat komplikaatiolle ja potilasturvallisuus vaarantuu, jos hoitohenkilökuntaa on vähemmän tarkkailemassa heidän hyvinvointiaan, eikä muutoksia potilaiden voinnissa huomata. Jatkuva kiire tuo mukanaan myös lisää virheitä hoidossa.
Hoitajien työajasta valtaosa ei mene potilaita konkreettisesti hoitaessa ja hoitohenkilökunnan määrä liikkuu minimitasolla.
– KYSissä hoitajien potilaiden viettämä aika on alle 50 prosenttia työajasta. Sen pitäisi olla vähintään 60 prosenttia, mutta sitä on tarkasteltava potilaiden tarvitseman hoidon mukaan, jotta potilaan saama hoito olisi riittävän laadukasta. KYSin lisäksi muutamassa muussakin sairaalassa hoitajien potilaiden kanssa viettämä aika on yhtä alhaisella tasolla.
Henkilökunnalle jatkuva kiire merkitsee sitä, että myös henkilökunta sairastaa entistä enemmän. Ottelan mielestä lähihoitajien koko osaamista ei edes täysin hyödynnetä erikoissairaanhoidossa.
