”Jos varhaiskasvatusta halutaan jatkossakin tarjota, on alan veto- ja pitovoimaa nostettava merkittävästi”

Lastentarhanopettajien työvoimapulasta on uutisoitu näkyvästi. Varhaiskasvatuksen työvoimapula ja kriisi koettelevat myös varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Tilanne on johtanut siihen, että paitsi lastenhoitajien, niin myöskään lasten oikeudet eivät toteudu.

Lastenhoitajien henkilöstöpulan korjaamiseksi ja lasten oikeuksien toteutumiseksi on olemassa ratkaisuja. Ne eivät kuitenkaan tule ilmaiseksi tai pelkällä hyvällä tahdolla. Kuva: Mostphotos

Teksti Mari Frisk

– Työnantajien tulee ymmärtää varhaiskasvatuksen merkitys yhteiskunnassa ja huolehtia siitä, että koulutettua henkilökuntaa saadaan riittävästi, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo ja jatkaa: – Kaikkien ammattiryhmien osaamista on arvostettava, eikä meillä ole varaa hukata lastenhoitajien arvokasta ammattitaitoa, josta lapset ja perheet hyötyvät.

Alalle on vaikea saada ammattilaisia, sillä palkkaus ja työolot eivät ole kohdallaan.

– Varhaiskasvatuksessa voidaan todella huonosti, sillä koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi hyvän varhaiskasvatuksen toteuttamiseen ja lasten turvallisuuden varmistamiseen.

Henkilöstöpulasta johtuen myöskään varhaiskasvatuslain tavoitteet pysyvistä vuorovaikutussuhteista eivät tällä hetkellä toteudu läheskään kaikissa päiväkodeissa, vaikka ne ovat edellytys lasten hyvinvoinnille.

Mainos

Toimivan mallin purkaminen oli järjetön ratkaisu

Varhaiskasvatuksen opettajien määrän lisääminen suhteessa lastenhoitajien määrään on pahentanut alan työvoimapulaa. Moni lastenhoitaja on kokenut muutoksen niin, ettei lastenhoitajan työtä arvosteta ja heistä osa on hakeutunut muualle. Lastenhoitajien määrän vähentäminen ja roolin kaventaminen ei ole lapsen edun mukaista.

– On ollut järjetön ratkaisu purkaa aikaisempi toimiva malli, jossa lastenhoitajia oli nykyistä enemmän ja he osallistuivat lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun tiiviimmin, Paavola kertoo.

SuPerin kyselyn mukaan myös lasten lääkehoidossa on ollut puutteita, sillä sitä toteuttavat paikoin lääkehoitoon kouluttamattomat työntekijät, eikä työpaikoilla ole varmistettu riittävästi osaamista.

Ratkaisuja on tarjolla, ja niihin tarvitaan rahaa

Alan henkilöstöpulan korjaamiseksi ja lasten oikeuksien toteutumiseksi on olemassa ratkaisuja. Ne eivät tule ilmaiseksi ja hyvällä tahdolla.

– Nykyistä paremmin toimiva henkilöstörakenne on mahdollista toteuttaa alle kolmevuotiaiden ryhmissä niin, että jokaisessa ryhmässä on kaksi lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja, Paavola sanoo.

– Lakimuutos on helposti toteutettavissa ja sillä voidaan pienentää henkilöstöpulaa heti arviolta 2 600 opettajalla, Paavola kertoo.

SuPerin ratkaisuehdotuksia

  • Koulutettua henkilökuntaa on palkattava riittävästi, ja henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa koko päivän ajan.
  • Poissaoloihin tulee varautua riittävillä sijaisjärjestelyillä, eikä henkilöstöä tule siirrellä ryhmistä toiseen.
  • Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin on varauduttava nykyistä paremmin.
  • Henkilöstörakennetta on muutettava ja lisättävä lastenhoitajien määrää ryhmissä, erityisesti pienten lasten ryhmissä.
  • Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta koskevissa päätöksissä on huomioitava paremmin lapsen edun ensisijaisuus sekä lapsen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön väliset mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet.

Verkkolehden jutun lähteenä on SuPerin kannanotto, voit lukea sen täältä

 

 

 

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Henrika Nybondas-Kangas on KT:n uusi toimitusjohtaja

Hyvästit palkkatasa-arvolle – Vientimalli vaarantaa hoitajien palkkakehityksen

Työhyvinvointi ja opiskelijoiden kohtaaminen toivat palkinnon – SuPer palkitsi vanhustyön osaajia eri puolilla Suomea