Suurin muutos viimeisen vuoden aikana on tapahtunut kuntapuolella, sanoo SuPerin sopimusasiantuntija Virve Aho. Kunnissa palkanlaskenta on yleisesti ottaen ollut aikaisemmin täsmällisempää, mutta liittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella eroa yksityissektoriin ei enää juurikaan ole.
Palkanmaksun ongelmista on puhuttu myös julkisuudessa. Ongelmia on todettu varsinkin suurimmissa kaupungeissa, joissa palvelu on ulkoistettu. Ahon mukaan lähihoitajien palkanmaksu on takkuillut ihan kaiken kokoisissa kunnissa ja silloinkin kun palkkahallinto on osa kunnan omaa organisaatiota. Keskeinen ongelma on sama kaikkialla.
– Osaaminen ei palkkahallinnossa ole sitä mitä sen pitäisi olla. Työehtosopimuksia ei tunneta eikä niitä osata tulkita.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että palkanlaskennasta saatetaan soittaa ammattiliittoon ja pyytää apua sopimusten tulkintaan.
– Hienoa, että asioita halutaan selvittää, mutta osaamista pitäisi olla siinä vaiheessa, kun palkkahallinto otetaan hoidettavaksi.
Viivästyskorko on laiha lohtu
Isona epäkohtana on noussut esiin myös se, että työntekijöillä ei läheskään aina ole tahoa, josta selvittää palkanmaksun oikeellisuus. Palkkahallinnosta ei tavoita ketään, tai asioita luvataan selvittää mutta se vie monta viikkoa, Aho kertoo.
– Voiko työnantaja yksiselitteisesti olettaa, että työntekijä kykenee noudattamaan sovittuja työvuoroja, ellei hän saa palkkaansa oikein maksettuna tilille?
Työnantaja on vastuussa palkanmaksun oikeellisuudesta riippumatta siitä, mikä taho hoitaa palkanmaksun. Palkka on maksettava työntekijän pankkitilille oikean suuruisena ja siten, että palkka on työntekijän käytettävissä sovittuna palkkapäivänä. Jos näin ei tapahdu, työntekijä on oikeutettu viivästyskorkoon. Sen suuruus on korkeintaan muutamia euroja kuukaudelta.
Päättyneestä työsuhteesta ja keikkatyöstä työntekijä on oikeutettu odotusajan palkkaan korkeintaan kuudelta päivältä, jos palkka ei ole tilillä sovitusti. Työnantaja on lisäksi velvollinen vastaamaan palkanmaksun viivästymisestä aiheutuvista kustannuksista, esimerkiksi eräpäivän jälkeen maksetun laskun viivästysmaksusta.
– Viivästyskorko tai odotusajan palkka eivät tietenkään ilahduta, jos jääkaapissa ei ole ruokaa ja laskut ovat maksamatta. Ongelmaa ei pitäisi edes yrittää ratkaista sillä, että työntekijä joutuu ottamaan pikavippejä päästäkseen töihin. Työnantajan on selvitettävä ongelmat pikaisesti ja huolehdittava siitä, että ne eivät ole toistuvia.
Olemassa olevien työelämän velvoitteiden noudattaminen on työntekijän ja työnantajan yhteinen etu, Aho sanoo.
– Palkanmaksu on työnantajan keskeinen velvollisuus. On ihme, että yhdelläkään työnantajalla on tässä hoitajapulassa varaa laiminlyödä sitä. Työntekijät alkavat nopeasti karttaa työnantajaa, jonka palkanmaksun tiedetään hidastelevan.
Ota asia puheeksi työpaikalla
Työntekijän velvollisuus on aina tarkistaa oma palkkatositteensa. Jos huomaa virheen tai epäilee, että palkkaa on maksettu väärin, asia kannattaa ottaa ensimmäisenä ja mahdollisimman nopeasti puheeksi esihenkilön tai palkanlaskijan kanssa.
Jos asia ei selviä työpaikalla, kannattaa kääntyä oman luottamusmiehen puoleen ja viime kädessä ammattiliiton puoleen. SuPerin sopimusedunvalvontaan saa yhteyden sähköisellä lomakkeella ja puhelimitse.
