Aivot ovat kehon monimutkaisin elin. Kun aivoihin tulee vamma, sen seuraukset voivat olla monenlaisia ja yllättäviäkin, Aivovammaliiton viestintävastaava, päätoimittaja Pia Kilpeläinen toteaa.
Kilpeläinen on pitänyt useita koulutuksia aivovamman hoidosta ja oireista. Hän puhui aiheesta SuPerin Sairaanhoidollisilla päivillä 14.-15.5.2024.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa todetaan vuosittain noin 36 000 aivovammaa. Se tarkoittaa sataa vammaa päivässä. Suurin osa niistä on lieviä aivotärähdyksiä, Kilpeläinen sanoo.
– Osalle kuitenkin aiheutuu pitkäaikaisia, elämään vaikuttavia seurauksia.
Hoitajalla on tärkeä rooli oireiden tunnistamisessa ja hyvässä hoidossa.
Mahdollinen vamma tulee kirjata
Yleensä aivovamman saa parikymppinen mies tai yli 70-vuotias nainen. Esimerkiksi kovasta iskusta aiheutunut aivovamma saattaa olla paikallinen ja vaikuttaa vain yhteen aivoalueeseen, tällöin myös sen oireita on helpompi ennakoida. Tyypillisesti vakava ja laaja aivovamma syntyy auto-onnettomuudessa. Kovassa vauhdissa ja äkkipysähdyksessä useat aivoalueet saattavat vaurioitua. Aivovamman saanut ihminen ei välttämättä aina tunnista omia oireitaan.
– Esimerkiksi auto-onnettomuuden jälkeen saatetaan odottaa, että elämä palautuu normaaliksi, kunhan ulkoiset vammat paranevat. Aivovamma vaikuttaa yleensä kuitenkin koko loppuelämään, Kilpeläinen toteaa.
– Vaikka kipsin saisi pois kädestä, elämä on voinut muuttua perustavanlaatuisesti.
Kilpeläinen toivoo, että kirjaukset tehtäisiin aivovammojen osalta yhtä tarkasti kuin ulkoistenkin vammojen. Monesti esimerkiksi ensihoidossa keskitytään ulkoisten vammojen hoitoon ja aivojen tilaa saatetaan arvioida vasta myöhemmin.
– Kirjaamatta jättäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa vakuutusyhtiön tulkintaan tilanteesta. Mikäli kirjausta mahdollisesta aivovammasta ei näy potilaan tiedoissa, vakuutusyhtiö usein tulkitsee, että vamma on saattanut myös syntyä jossakin toisessa yhteydessä.
Ei älyvamma
Aivovamma ei vaikuta potilaan älykkyyteen, mutta se voi muuttaa hänen tapaansa olla maailmassa. Lähimuisti ja aloitekyky heikkenevät ja pinna saattaa käydä lyhyemmäksi. Voiveitsen tiputtaminen aamupalapöydässä ei enää aiheuta harmistusta, vaan raivokohtauksen. Myös väsymys ja ajatusten hitaus saattavat vaikuttaa työkykyyn ja jaksamiseen.
– Kuntoutuksen tulisi olla pitkäaikaista ja moniammatillista toimintaa, esimerkiksi neuropsykiatrista terapiaa, toimintaterapiaa ja vaikkapa puhe- ja fysioterapiaa.
Hoitajalta aivovamman saanut ihminen kaipaa selkeitä ohjeita ja ohjausta. Muistin ja aloitekyvyn ongelmista kärsivää ihmistä ei tulisi milloinkaan ohjata vain suullisesti internettiin asioitaan hoitamaan. Ohjeet tulee antaa kirjallisesti tai esitteenä. Vastaanotolle tulisi myös rohkaista mukaan läheisiä, jotka voivat toimia potilaan muistina ja auttajina.
Vaikka aivovamman oireita voi ymmärtää, esimerkiksi temperamentin muutoksista aiheutuvaa ikävää käytöstä ei tarvitse sietää.
– Potilasta voi jämäkästi pyytää käyttäytymään asiallisesti.
Kilpeläinen muistuttaa, että tarvetta lisätuelle esiintyy erityisesti suurten elämänmuutosten äärellä.
– Potilaan kuntoutus tulisi mahdollisesti aloittaa uudelleen, esimerkiksi avioeron tai läheisen kuoleman jälkeen. Näin varmistamme, että he edelleen pärjäävät arjessa.
Aivovamman tyypillisimmät oireet:
- Epänormaali väsyvyys
- Keskittymisvaikeudet
- Aloitekyvyn heikkeneminen
- Lähimuistin heikkeneminen
- Yleinen hitaus
- Käytöksen muutokset
