SuPeriin on tullut yhteydenottoja hoitajilta, jotka ovat kertoneet suojavarusteiden puutteesta.
– Puheluista ja viesteistä on käynyt selväksi, ettei tilannetta ole otettu kaikkialla tosissaan. Suojusten käyttö kotihoidossa on ollut melko vähäistä, SuPerin asiantuntija Elina Kiuru kertoo.
Kokoontumisten rajaaminen kymmeneen henkeen on osoittautunut työpaikoilla myös vaikeaksi. Kotihoidon työntekijät saattavat tulla samaan aikaan toimistolle hakemaan lääkkeitä ja avaimia.
Hoitajat eivät ole tienneet, pitäisikö heidän käyttää suu-nenäsuojusta kotikäynneillä. Sen käytöstä on annettu ristiriitaista tietoa. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on vaatinut, että kotihoidoissa annetaan työntekijöille selkeät ohjeet suojautumisesta.
– Kotihoidon työntekijä voi olla oireeton tartuttaja. Sen vuoksi jokaisen on käytettävä suojusta.
Silja Paavola muistuttaa myös siitä, että sijaisten pitää pysyä yhdellä alueella.
– Jos sijainen käy kymmenien asiakkaiden luona viikon aikana, ja hän onkin oireeton tartuttaja, kotihoitoon syntyy epidemia. Silloin sairaalat ja teho-osastot täyttyvät näistä ihmisistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti ohjeensa
STM on muuttanut ohjeistuksiaan useita kertoja. 31.3. annetun ohjeen mukaan oireettomien asiakkaiden kanssa käytetään joko kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta saa käyttää vain yhden kerran, jonka jälkeen se pestään tai hävitetään.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti, että jos asiakkaalla on hengitystieinfektio, hoitajan on käytettävä kirurgista suu-nenäsuojusta, suojakäsineitä ja suojatakkia tai esiliinaa.
Helsingin kotihoitoon on saatu lisäapua
THL:n kotisairaanhoidolle antamissa ohjeissa muistutetaan huolellisesta käsi- ja yskimishygieniasta. Henkilökunnalla pitää olla saatavilla alkoholipitoista käsihuuhdetta tai mahdollisuus käsien vesi-saippuapesuun. Lisäksi työntekijä ei saa tulla töihin, jos hänellä on hengitystieinfektio-oireita.
Helsingin kotihoidon palvelualueen johtaja Arja Peiponen kertoi tiistaina 24. maaliskuuta, että Helsingin kotihoidossa noudatetaan THL:n ohjeistusta.
– Rajoitamme asiakkaan luona käyvien hoitajien määrää, mikä tässä tilanteessa on tärkeää. Optimointijärjestelmästä on apua henkilöstösuunnittelussa.
Peiposen mukaan Helsingin kotihoidossa tilanne on hallinnassa.
– Suhteellisen hyvin on pärjätty ja sijaisia on saatu. Olemme saaneet lisäapua kotihoitoon, kun palvelukeskuksia, lyhytaikaishoidon yksikköjä ja päivätoimintapaikkoja on suljettu.
Työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuus on taattava
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä kehottaa kotihoitoja ehkäisemään koronatartuntoja. Kaikissa Suomen kotihoidoissa pitää pyrkiä siihen, että mahdollisimman vähän työntekijöitä kävisi yhden asiakkaan luona.
– Olisiko tarpeen luopua väliaikaisesti toiminnanohjauksesta? Työntekijät osaisivat itse paremmin suunnitella päivän työt siten, että asiakkaan luona ei kävisi montaa hoitajaa.
Erkkilällä on suuri luottamus kotihoidon työntekijöiden ammattitaitoon. Sitä tarvitaan, jotta korona saadaan kukistettua.
– Kotihoidossa työskentelevät hoitajat ovat ammattilaisia, joilla on tieto virusten leviämisestä ja hyvistä hygieniakäytännöistä. Ongelmana ovat kotihoidon kouluttamattomat työntekijät, joilla ei ole samaa osaamista.
Juttua on päivitetty 25.3. klo 9.08. Alkuperäisen jutun julkaisemisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö antoi ohjeen suu-nenäsuojuksen käytöstä kotihoidossa.
Päivitetty 25.3. klo 16.12. Suu-nenäsuojuksen synonyymina oli käytetty hengityssuojainta.
Juttua on päivitetty 1.4. klo 13.49. STM antoi tiedotteen suojautumisesta 31.3. klo 16.30. STM lisäsi ohjeistukseensa mahdollisuuden suojautua kankaisella suojaimella oireettomien asiakkaiden kanssa työskennellessä.
