Suurin osa sairaalatyöntekijöistä kertoi työstressin lisääntyneen pandemian aikana. Moni pelkäsi koronaan sairastumista tai viruksen tartuttamista läheisiin.
Stressin kokeminen ja siihen liittyvä oireilu, esimerkiksi keskittymisvaikeudet ja työasioiden ajattelu vapaa-ajalla, olivat yleisempiä niillä työntekijöillä, joilla työpiste tai -tehtävät olivat koronan takia vaihtuneet.
Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä julkaistun artikkelin tutkimusaineisto kerättiin kahdesta suomalaisesta sairaalasta keväällä 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä lähes 2 000 työntekijää.
Henkilökunta tarvitsee tukea vielä pitkään
Kyselyyn osallistuneet työntekijät kokivat, että heidän mielipiteensä ohitettiin ja että he jäivät vaille työyhteisön tukea työpisteen vaihtuessa toiseen. Henkilökunta ymmärsi tilanteen vaatimat järjestelyt mutta kyseenalaisti tavan, jolla siirrot suunniteltiin, toteutettiin ja niistä tiedotettiin.
Siirrot tehtiin nopeasti, eikä työntekijöille jäänyt aikaa harkita siirtymistä tai sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Moni oli epävarma omasta osaamisestaan ja pelkäsi tekevänsä virheitä potilaiden hoidossa.
Tilanne aiheutti myös kokemuksen työntekijöiden epäreilusta kohtelusta, kun osalla työmäärä väheni ja toisilla työn vaatimukset kasvoivat merkittävästi. Erityisen pahalta työntekijöistä tuntui se, ettei työnantaja osoittanut rahallista arvostusta vastuunotosta ja joustavuudesta.
Kyselyyn vastanneet toivoivat, että heidät olisi otettu mukaan siirtojen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Henkilökunnan kuulemisen tärkeyden lisäksi tutkimusartikkelissa todetaan, että koronakriisin vaikutukset sairaalan henkilökunnan hyvinvointiin ja jaksamiseen voivat olla pitkäkestoisia, mikä tulisi huomioida pandemian jälkihoidossa.
