Tapiolan terveysasema on Espoon kaupungin koronajäljityksen hot spot. Tartunnanjäljityksen koordinaattorit eli tuttavallisesti koronaattorit Anu Tyykilä ja Jasmin Korhonen esittelevät call centeriä, jossa on työtilat kymmenelle jäljittäjälle. Kaupungin tartuntatautiyksikössä työskentelee tällä hetkellä yhteensä 10 koronaattoria ja noin 30 jäljittäjää. Moni tekee töitä etänä kotonaan. Uusia jäljittäjiä palkataan epidemiatilanteen vaatiman tarpeen mukaan.
Tyykilä on koulutukseltaan perushoitaja ja Korhonen lähihoitaja. Keväällä kaksikon verenpainemittarit vaihtuivat lennossa headsetteihin, kun he siirtyivät terveysasemalta tartuntatautiyksikköön luomaan käytäntöjä koronajäljitykselle. Uusi työnkuva on kehittynyt tekemällä.
– Meitä molempia pyydettiin tänne. Olimme ottaneet aktiivisen roolin maaliskuussa, kun Covid-19-tartunnanjäljitys hoidettiin terveysasemien hoitajista muodostetuissa koronatiimeissä, Korhonen kertoo.
– Alun perin koronaattorien tarkoitus oli helpottaa tartuntatautihoitajien työtä, ja teimme itsekin paljon jäljitystyötä, Tyykilä taustoittaa.
Tartuntatautihoitajat ja -lääkärit ovat edelleen tärkeitä työkavereita. Koronaattoreiden työnkuva on monipuolistunut puolen vuoden aikana. He muun muassa perehdyttävät jäljittäjät ja seuraavat kiinteästi koronatilannetta, suosituksia ja ohjeistuksia.
Ensin soitetaan tartunnan saaneelle
Kun positiivinen koronatulos singahtaa jäljitysohjelmaan, koronaattorit ottavat kopin ja jakavat työt jäljittäjille. Tässä vaiheessa potilas on jo saanut tiedon tartunnastaan tekstiviestillä. – Jäljittäjä on tavallisesti se ensimmäinen terveydenhuollon ammattilainen, jonka kanssa tartunnan saanut pääsee keskustelemaan, Tyykilä kertoo.
– Keväällä ihmiset olivat hätääntyneitä, kun soitimme. Nyt tietoisuus on lisääntynyt, ja ohjeistusta annetaan jo testauskäynnillä. Suurin osa ottaa tiedon vastaan tyynesti, mutta toki kuulemme reaktioita laidasta laitaan, Tyykilä sanoo.
Puhelun aikana jäljittäjä kyselee vointia, perussairauksia ja selvittää onko tarvetta keskusteluavulle tai ruokapalveluille.
– Tartunnan saanut asetetaan eritykseen ja ohjeet käydään läpi. Ne lähtevät vielä sähköpostilla. Tartuntatautilääkärin allekirjoittama eristysmääräys menee postilla perille, Korhonen kertoo.
Aikaa vievin osa puhelua on yleensä altistuneiden selvittäminen.
– Nopeimmillaan puhelu tartunnan saaneen kanssa hoituu puolessa tunnissa, mutta toisinaan voi mennä pitkäänkin. Joskus tulee tapauksia, että jutellaan, pidetään taukoa ja soitetaan taas. Toiset ovat hyvin aktiivisia ja heillä riittää harrastuksia ja menoja. Niitä sitten selvitellään sen suhteen, että keitä kaikkia olisi voinut altistua, Korhonen kertoo.
Tarkistussoittoja tehdään muutaman päivän välein. Eristys puretaan kahden viikon päästä oireiden alkamisesta puhelimitse, jos potilas on tervehtynyt ja oireeton.
Tartuntaketju tarkentuu pala kerrallaan
Kun puhelu tartunnan saaneen kanssa on ohi, on aika koota palapeli. Tartunnan saaneet osaavat tavallisesti nimetä osan altistuneista, osa taas joudutaan etsimään muilla keinoin.
–Tieto altistumisesta kulkee tavallisesti hyvin perheen sisällä. Otamme kaikkien perheenjäsenten tiedot ylös ja jokaiselle kirjataan altistumistiedot potilastietojärjestelmään sekä tartunnanjäljitysohjelmistoon. Kaikille pyydetään karanteenipäätökset tartuntatautilääkärillä sekä ohjelmoidaan karanteenin purkusoitot. Tarvittaessa soitamme kaikille perheenjäsenille henkilökohtaisesti, Korhonen sanoo.
– Jos tartunnan saanut on hoito-, varhaiskasvatus- tai opetusalalla, niin tavallisesti hänen tartuntaketjunsa otetaan ensin käsittelyyn, Korhonen kertoo ja jatkaa: – Olemme yhteydessä esimerkiksi päivä- tai hoitokodin johtajaan tai rehtoriin ja pyydämme niin sanotut rivilistat. Selvitämme, ketkä ovat olleet samaan aikaan töissä tai oppitunneilla ja keiden kanssa tartunnan saanut on asioinut.
Myös harrastuksissa voi tapahtua altistuksia, ja yhteystietoja haetaan myös numeropalveluista. –Jokaisessa tapauksessa on omat erityispiirteensä, jotka huomioidaan. Tartunnanjäljityksessä ja karanteeniin asettamisessa noudatetaankin tarkasti kansallisia ohjeistuksia, Korhonen sanoo.
Osa altistuneista kieltää riskin
Altistuneelle jäljityspuhelu tulee joskus yllätyksenä kesken arkisten puuhien. Reaktiot voivat olla voimakkaitakin.
– Jotkut eivät kerta kaikkiaan voi uskoa, että olisivat altistuneet koronalle, Tyykilä sanoo. Hankaliakin tapauksia on ollut.
– Poliisin mainitseminen yleensä viimeistään herättelee tajuamaan, miten vakavasta asiasta on kyse. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin asiallisia, ja moni on jo osannut odottaa soittoa.
Koronaattorit korostavat, että jäljittäjät eivät koskaan sano altistuneelle keneltä tämä on mahdollisesti tartunnan saanut, se kuuluu yksityisyydensuojan piiriin.
– Jos altistuneella tai hänen perheenjäsenellään on oireita, jäljittäjä ohjelmoi testilähetteen, Tyykilä kertoo.
Altistunut määrätään karanteeniin, jolloin rajoitukset ja viralliset toimenpiteet ovat samat kuin eristyksessä.
Monipuolinen tiimi on rikkaus
Espoossa jäljittäjät ovat terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita.
– Tiimissä on ollut muun muassa hammashoitajia ja -lääkäreitä, fysioterapeutteja, puheterapeutti ja opiskelijoita, Korhonen luettelee.
– Jäljitystyön lomassa pääsee vaihtamaan kokemuksia hyvistä käytännöistä. Keväällä opin hammashoitajilta näppäriä kikkoja, esimerkiksi lähettämään tekstiviestejä sähköpostiohjelmasta, Tyykilä iloitsee.
On tärkeää, että tartunnan saanut tai altistunut varmasti ymmärtää toimintaohjeet.
– Tiimissä on englannin-, ruotsin- ja saksantaitoisia sekä yksi somalia äidinkielenään puhuva. Tarvittaessa käytämme Tulka-appia, jonka avulla tulkin saa kolmanneksi osapuoleksi puheluun muutaman minuutin varoitusajalla, Tyykilä sanoo.
Kirjalliset karanteeni- ja eristysohjeet saa Espoon kaupungin sivuilta 17 kielellä.
Kokemus opettaa lukemaan ihmistä puhelimessa
– Jäljitystyö sopii hyvin myös lähihoitajille ja lähihoitajaopiskelijoille. Ehdottomasti kannattaa hakeutua koulutukseen, jos jäljitys kiinnostaa, Korhonen kannustaa.
Tyykilä on samaa mieltä. – Kun on tehnyt pitkään töitä ihmisten parissa, myös puhelimessa on helpompi lukea toista ja tunnistaa, miten hänen kanssaan kannattaa keskustella. Jäljittäjän täytyy osata luoda turvallinen ja lämminhenkinen tunnelma, mutta pääpaino on asioiden selvittämisessä.
– Vuorovaikutustaitojen lisäksi vaaditaan tarkkuutta ja tietotekniikan hallintaa sekä intoa ottaa asioista selvää. Korhonen sanoo.
Työkavereita tavataan verkossa
Tyykilä ja Korhonen uskovat, että tulevaisuudessa hoitotyötä tehdään nykyistä enemmän etänä. Esimerkkeinä Tyykilä mainitsee hoidontarpeen arvioinnin ja konsultaatiot.
– Tiimin kesken pidämme yhteyttä Skypen ja Teamsin välityksellä. Emme tapaa kovinkaan usein kasvokkain, mutta yhteistyö toimii mainiosti. Työ on vaihtelevaa, joten mielenkiinto pysyy hyvin yllä, Korhonen kertoo.
Myös Tyykilä on viihtynyt hyvin etätöissä.
– Keskittyminen on omaa luokkaansa, mutta välillä on kiva päästä call centeriin isomman näyttöruudun äärelle.
Hän kertoo hetkittäin kaipaavansa kasvokkaisia kohtaamisia ja vastaanottotyötä.
– Mietin, miten tietyt vakipotilaat pärjäävät nyt rajoitusten kanssa. Monelle yksinäiselle hoitaja on tärkeä paitsi hoitajana, niin myös juttuseurana.
– Kevät oli haastavaa, kun ohjeistukset muuttuivat jatkuvasti. Saattoi olla, että ruokatauon aikana oli tullut muutos ja piti soittaa uudet ohjeistukset ihmisille, Korhonen muistelee.
Vilkku on tärkeä muistuttaja
Molemmat koronaattorit ovat ladanneet puhelimiinsa Koronavilkun. Vilkku ei vielä näy heidän päivittäisessä työssään.
– Muutamia aktivointikoodeja olemme antaneet tartunnan saaneille. Kontaktoimistani altistuneista kukaan ei ole vielä raportoinut koronavilkun hälyttäneen, Korhonen sanoo.
– Vilkku on myös hyvä tapa muistuttaa, että korona on vielä keskuudessamme, Tyykilä pohtii.
Kunnat vastaavat tartuntojen jäljityksestä
- Espoon tartuntautiyksikössä työskentelee 10 tartunnan jäljityksen koordinaattoria eli koronaattoria sekä noin 30 tartunnanjäljittäjää. Uusia jäljittäjiä rekrytoidaan tarpeen mukaan epidemiatilannetta seuraten.
- Espoossa on valmius tartunnanjäljitykseen viipymättä jokaisena päivänä viikossa aamusta myöhäiseen iltaan.
- Jäljittäjä soittaa työvuoronsa aikana 5-20 puhelua tartunnan saaneille, altistuneille ja eri yhteistyötahoille.
- Espoossa kaikki jäljittäjät suorittavat THL:n yhteistyössä yliopistojen kanssa toteuttaman tartunnanjäljityksen verkkokurssin.
Haluatko koronajäljittäjäksi?
- Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät verkkokurssin, jolla opetellaan koronavirustapausten kontaktien kartoittamisesta ja tartunnalle alistuneiden jäljittämistä.
- Opintojakso on suunnattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja alan opiskelijoille, mutta se on kaikille avoin ja maksuton. Kurssin laajuus on noin 27 tuntia. Opiskelu on itsenäistä ja tapahtuu omassa aikataulussa.
Tartunnanjäljitystyöstä ja henkilöiden valinnasta vastaavat sairaanhoitopiirit ja kunnat, joissa varsinainen jäljitystyö tapahtuu. - Opintojakson suorittaneet voivat ilmoittautua THL:n yhteystietolistalle. THL toimii vain yhteystietojen välittäjänä, eikä esimerkiksi tarkasta listalle ilmoittautuneiden soveltuvuutta jäljitystyöhön.
- Julkisella sektorilla työskentelevät voivat olla yhteydessä omaan organisaatioonsa. Muualla kuin julkisella sektorilla työskentelevät voivat ilmoittautua listalle täyttämällä yhteystietolomakkeen.
Katso lisää täältä!
