Vakuutusyhtiöt olivat viime vuoden loppuun mennessä käsitelleet yhteensä 1 737 ilmoitusta, joissa koronaviruksen aiheuttamaa tautia tai altistumista virukselle on epäilty ammattitaudiksi.
Yhteensä 1 177 tapausta todettiin vakuutuksesta korvattavaksi ammattitaudiksi. Hylkäävien päätösten syynä oli esimerkiksi se, että työntekijältä ei saatu pyydettyä omaa selvitystä altistumisesta.
Tiedot perustuvat vakuutuslaitosten Tapaturmavakuutuskeskukselle antamiin tilastotietoihin.
Käytäntöjä ei tunneta
Vaikka koronaviruksen aiheuttama sairaus voidaan katsoa ammattitaudiksi ammatista riippumatta, suurin osa tapauksista koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työtä. Lakimies Kirsi Salo tapaturma-asian korvauslautakunta Takosta kertoo, että noin 60 prosenttia korvatuista ammattitaudeista on todettusairaanhoitajilla ja lähihoitajilla.
Reilu tuhat ammattitaudiksi määriteltyä koronatartuntaa kuulostaa todella pieneltä määrältä, sanoo SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen.
– Todennäköisesti vain pieni joukko työssään koronaan sairastuneita lähihoitajia on hakenut ammattitautidiagnoosia.
Kemppaisen mukaan ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen selvittämiseen liittyy paljon tietämättömyyttä. Esimerkiksi työnantajat eivät aina ymmärrä, että heidän tehtävänsä on ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön ammattitautipäätöksen saamiseksi. Jos työnantaja ei toimi näin, myös työntekijä voi laittaa korvausasian vireille. Näissä tapauksissa vakuutusyhtiöstä pyydetään työnantajalta ja työolosuhteisiin perehtyneeltä työterveyslääkäriltä lausunnot.
Syy-yhteyden osoittaminen on yhä vaikeampaa
Selkeimmät tapaukset on viime keväästä asti käsitelty vakuutusyhtiöissä. Jos koronaviruksen aiheuttama tauti pystytään osoittamaan todennäköisesti työssä saaduksi, työntekijällä on oikeus samoihin korvauksiin ja etuuksiin kuin työtapaturmaan joutuneella.
Korvauskäytäntöjen yhtenäisyyden vuoksi vakuutusyhtiö voi pyytää Takon lausuntoa korvattavuudesta. Takossa käsitellään tällä hetkellä esimerkiksi kaikki tapaukset, joissa työntekijän oireet ovat pitkittyneet sairastetun korona-ammattitaudin jälkeen. Käsiteltyjä tapauksia on nyt parikymmentä, joista yli puolessa pitkittynyt työkyvyttömyys on katsottu korvattavaksi.
– Pitkittyneessä koronataudissa uusien oireiden syy-yhteyden osoittaminen korvattuun ammattitautiin on vaikeampaa, jos työntekijä on pystynyt palaamaan töihin ennen uusien oireiden alkamista. Osasta koronatautiin liitetyistä oireista on vaikea saada objektiivista tutkimusnäyttöä, Takon Kirsi Salo kertoo.
Hylkäävissä ratkaisuissa sairastetun koronataudin ja myöhemmin ilmenneiden oireiden välillä on voinut olla muutamia kuukausia.
Myös lyhytkestoisempien koronavirustautien määritteleminen ammattitaudiksi on yhä vaikeampaa. Viruksen uudet variantit ovat aikaisempaa herkemmin tarttuvia, eikä tartuntaketjua enää jäljitetä.
Virusten aiheuttamien tautien osalta syy-yhteyden osoittaminen on ollut aina vaikeaa, sanoo Kirsi Salo.
– Koronapandemian suhteen jäljitys ja rajoitukset ovat mahdollistaneet sen, että syy-yhteys on kyetty todentamaan. Nyt kuitenkin alamme olla siinä tilanteessa, että syy-yhteyden osoittaminen on vaikeaa, kun tartunnan voi saada mistä tahansa.
Työterveys arvioi ammattitaudin perusteet
Kirsi Salo muistuttaa, että ammattitautiselvittelyn ja -määrittelyn osalta korona ei eroa muista ammattitaudeista tai ammattitautiepäilyistä. Toisin sanoen kun epäillään mitä tahansa työperäistä sairautta, käännytään työterveyshuoltoon.
– Työterveyshuollossa tehdään ensimmäinen arvio siitä, onko kyseessä perusteltu ammattitautiepäily ja työntekijä lähetetään sen mukaisesti tarpeellisiin tutkimuksiin, esimerkiksi koronatapauksessa viralliseen testiin.
SuPerin Eija Kemppainen suosittelee hakeutumaan viralliseen koronatestiin, jos on pienikin epäily siitä, että tartunta on työperäinen.
Koronatestiin pääsyn kriteerejä on kiristetty monissa kunnissa. Välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja hoiva- ja vammaispalveluissa työskenteleville päästy taataan. Sama oikeus tulee olla varhaiskasvatuksen työntekijöillä, sanoo Eija Kemppainen.
– Taudin kulkua ei sairastumishetkellä voi tietää. Osa voi edelleen saada pitkittyneen koronavirustaudin, jolloin ammattitautidiagnoosin saanut saa korvauksia niin lääkekuluista, lääkärikäynneistä kuin sairauspoissaoloista.
Ammattitautidiagnoosin edellytykset
- Työntekijältä vaaditaan terveydenhuollossa varmistettua virallista testitulosta koronavirustaudista
- Tartunnan syy-yhteys työhön on osoitettava eli työssä on ollut koronapositiivisia työkavereita tai asiakkaita, joiden kanssa työntekijä on ollut läheisissä tekemisissä, eikä toista todennäköistä tartunnanlähdettä ole
- Koronavirustaudin oireiden ja työssä altistumisen välisen ajan on sovittavat viruksen tiedettyyn itämisaikaan
Lue myös: Tartunnan saanut lähihoitaja: Muista, että töistä saatu korona ammattitauti ja oikeuttaa korvauksiin
Sairastuitko koronavirustautiin töissä? Näin se todetaan ammattitaudiksi
