Viime vuoden lopulla voimaan astunut Valtioneuvoston asetusmuutos* mahdollistaa, että riittävän lääkehoidon osaamisen ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut lähihoitaja, perushoitaja ja laboratorionhoitaja saavat antaa koronarokotuksia. Edellytyksenä on, että rokottaminen tapahtuu lääkärin tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saaneen hammaslääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön välittömän johdon ja valvonnan alaisena.
Pirkanmaalla sijaitseva Nokian kaupunki on yksi Suomen ensimmäisistä, joka tarttui toimeen ja järjesti lähihoitajille rokottajan koulutuksen. Ensimmäiset rokotusosaamisen tentit ja näyttökokeet pidettiin 19. tammikuuta.
– Näen asian niin, että kun tähän lupa on järjestää, miksi sitä viivyttää, kun tarve on nyt, sanoo Maija Hietaniemi. Hän toimii Nokian kaupungin koronarokotusten henkilöstökoordinaattorina.
Koulutukseen ei järjestetty avointa hakua, viisi hoitajaa työskenteli jo valmiiksi kirjaajina ja/tai aulassa rokotustoiminnassa.
– Juuri nyt emme kouluta lisää, mutta jos tarve vaatii, niin meillä on olemassa tähän toimivat käytännöt valmiina, Hietaniemi kertoo.
Rokotusoikeus kirjataan lääkelupiin
Työnantaja on vastuussa siitä, että rokotteita antavalla on riittävää teoreettista ja käytännön osaamista Covid-19-rokotuksista.
Nokialla vaatimuksiin kuuluivat voimassa oleva LOP (lääkehoidon perusteet) ja LOVe:n rokoteosion suorittaminen hyväksytysti. Koulutukseen kuului lisäksi kaksi tuntia ohjattua rokottamista, tässä ajassa rokotettavia oli 20–25 henkilöä. Koulutukseen osallistuvat opiskelivat itsenäisesti lisäksi THL:n rokotusmateriaalit. Lopuksi esimiehet Maija Hietaniemi ja Heidi Sauramo ottivat vastaan kolme pistosnäyttöä jokaiselta.
– Nokialla lupa on rajattu toimipaikkakohtaiseksi ja koskemaan vain koronarokotteita, sen lisäksi lupa ei sisällä rokotteiden valmistelua, Hietaniemi sanoo.
Mahdollisuus kouluttautua rokottajaksi toi uutta virtaa
– Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2016. Huomasin nopeasti, että vuorotyö ei sovi elämäntilanteeseeni. Olin pari vuotta pois töistä ja opiskelin toista alaa. Kun näin Nokian kaupungin etsivän työntekijöitä rokotuspisteelle, soitin heti esihenkilölle, kertoo Elina Helenius.
Helenius ehti työskennellä kolme päivää kirjaajana rokotuspisteellä, ennen kuin korona tuli perheeseen.
– Kotikaranteenissa opiskelin verkkomateriaaleja, siinä oli hyvin aikaa. Luin ja laskin aika paljon, koska olin ollut pois pari vuotta ja lääkelupani olivat umpeutuneet. Sinällään lihakseen pisto ei tuntunut mitenkään vieraalta, kuuluuhan se lähihoitajan koulutukseen.
– Rokottajan työ on mielenkiintoista, ja siinä pääsee haastamaan itseään. Muutamassa minuutissa täytyy pystyä kutsumaan ihminen rokotustilaan, kertoa rokotteesta ja sen mahdollista haittavaikutuksista, tarkastaa riskitiedot ja rokotusvälit päivälleen.
– Tuntui hyvältä palata alalle, kun Nokian kaupungilla on luottoa ja uskoa lähihoitajan ammattipätevyyteen, Helenius sanoo.
Kehitä ammattitaitoasi
Lähihoitajat ja perushoitajat saivat pistää rokotteita vuoteen 2017 asti eli rokotteita antava lähihoitaja ei ole uusia asia**. Alalla työskentelee edelleen paljon superilaisia, joilla on kokemusta rokottamisesta. Myös koulutukseen kuuluu edelleen olennaisena osana lääkehoito ja pistämisen harjoitteleminen. Lähihoitajat pistävät työssään edelleen muita lääkkeitä, vaikka eivät annakaan rokotteita.
SuPer kannustaa kaikkia lähi- ja perushoitajia hakeutumaan rokotuskoulutuksiin ja kehittämään omaa ammattitaitoaan.
* Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista Covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksesta.
** Ennen Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta rokotuksista 149/2017 (6 § Rokottaminen)
