SuPerin edunvalvontaan on tullut paljon kysymyksiä erityisesti kunta-alan palkanmaksukäytännöistä korona-ajan karanteenitilanteissa. Yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että osa kunnallisista työnantajista on keskeyttänyt palkanmaksun karanteenin ajaksi myös sellaisissa tapauksissa, joissa työehtosopimus siihen velvoittaa.
Se, milloin työnantajan on maksettava palkkaa karanteenin ajalta, riippuu tartuntataudeista vastaavan lääkärin arviosta.
Sairausajan palkka on maksettava, jos lääkäri on katsonut, että työntekijän on koronan leviämisen estämiseksi oltava pois työstä tai eristyksissä. Näissä tapauksissa lääkärintodistuksessa viitataan tartuntatautilain pykäliin 57 ja 63.
Kun työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan karanteenin ajalta, sillä on oikeus saada tartuntatautipäiväraha vastaavalta ajalta. Työnantaja voi hakea päivärahan Kelasta itse, ja työntekijä on velvollinen antamaan hakemista varten tarvittavat lisätiedot, jos sellaisia tarvitaan.
Karanteenista voidaan päättää myös tartuntatautilain pykälän 60 mukaan eli sillä perusteella, että koronan leviämisen vaara on ilmeinen. Tässä tapauksessa kunta-alan työnantajalla ei työehtosopimuksen mukaan ole velvollisuutta maksaa palkkaa.
Mikään ei kuitenkaan estä työnantajaa jatkamasta palkanmaksua näissäkään tilanteissa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on kertonut hakevansa kaikissa tartuntatapauksissa päivärahan suoraan itselleen ajalta, jolta se maksaa työntekijälle sairausajan palkan.
Työntekijän kannalta se on selkein ja muutoinkin raskaassa tilanteessa häntä vähiten kuormittavin ratkaisu. Näin ovat esittäneet myös SuPer ja Tehy, jotka vaativat, että työnantajan tulisi jatkaa palkanmaksua normaalisti koronakaranteenin aikana.
Omatoiminen karanteeni ei oikeuta korvaukseen
Jos työnantaja katkaisee palkanmaksun tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräämän karanteeniin takia, työntekijä voi hakea Kelasta tartuntatautipäivärahaa. Se myönnetään ilman omavastuuaikaa ja korvaa täysimääräisesti karanteenista aiheutuneen ansionmenetyksen, mutta tällä hetkellä hakemusten käsittelyaika on 21–22 arkipäivää eli noin kuukausi.
Äkillinen kuukauden viive kahden viikon palkassa on iso lovi pienituloiselle hoitajalle. Se tuntuu kohtuuttomalta etenkin silloin, kun altistuminen koronavirukselle tapahtuu työssä. Lisäksi työssä, jossa ollaan lähikontaktissa sairastuneiden kanssa, karanteenijakso voi osua kohdalle useammin kuin kerran.
Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitola kertoo, että tartuntatautipäivärahaa koskevien hakemusten määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Viime vuonna tartuntatautilain mukaan päivärahaa sai yhteensä 120 henkilöä.
– Tähän mennessä on ratkaistu noin 1 500 tartuntatautipäivärahahakemusta ja tällä hetkellä vireillä on noin 1 950 hakemusta.
Suuri osa hakemuksista odottaa vielä käsittelyä, mutta jo nyt on nähtävissä, että poikkeuksellinen moni hakemuksista on tehty väärin perustein.
– Aika paljon on hakemuksia, joista puuttuu lääkärinlausunto tai joissa poissaolomääräyksen on antanut muu kuin tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Milla Kaitola muistuttaa, etteivät omatoimiset varotoimet tai hallituksen suositukset oikeuta päivärahaan. Hakemuksessa on oltava kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin lausunto poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.
Esimerkiksi jääminen karanteeniin ulkomailta paluun jälkeen ei oikeuta Kelan tartuntatautipäivärahaan. Korvausta ei myöskään saa sillä perusteella, että kuuluu itse tai lähipiirissä on joku riskiryhmään kuuluva, jota haluaa suojella ja jää tästä syystä pois työstä.
Työnantajan ”puolivälin malli” johtaa uusiin ongelmiin
Hankalaa tilannetta mutkistavat työnantajien vaihtelevat käytännöt. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on kertonut jatkavansa palkanmaksua kaikissa karanteenitilanteissa normaalisti mutta vähentävänsä karanteeniajan työntekijän palkasta myöhemmin, kun tämä on saanut Kelan päätöksen tartuntapäivärahasta.
Näin työntekijän palkanmaksu ei toki keskeydy yllättäen, mutta päätöksestä saattaa seurata uusia ongelmia. Jos työntekijä on saanut työnantajalta karanteeniajalta täyden sairausajan palkan, eikö oikeus tartuntatautipäivärahaan ole silloin siirtynyt työnantajalle?
– Menettely vaikuttaa hankalalta ja päätösten jälkeenpäin tapahtuvien korjausten vaara on olemassa, Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitola sanoo.
