Poikkeusoloissakin noudatetaan työaikalakia, jos laista poikkeamisen syynä ei ole koronavirus

Työnantaja ei voi etukäteen suunnitella poikkeusoloja kolmen viikon työvuorolistalle. Vasta todellinen koronaviruksesta johtuva hoitajapula tai hoidettavien määrän kasvu olisi syy poiketa laista ja työehtosopimuksesta.

koronavirus poikkeusolo

Jos työyksikkö on kriisissä koronavirusepidemian vuoksi, voi työnantaja peruuttaa vuosilomia, velvoittaa ylityöhön ja poiketa lepoajoista. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Tilanne työpaikalla: Suomessa vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi työnantaja on ohjeistanut flunssaoireisia hoitajia lepäämään kotonaan seitsemän vuorokauden ajan. Sairaustapauksia on paljon, ja työpaikalla alkaa olla pulaa hoitohenkilökunnasta. Työnantaja suunnittelee kolmen viikon työvuorolistaa ja merkitsee lähihoitajalle vuorokauden sisään kaksi työvuoroa. Toinen työvuoro osuu aamupäivälle ja toinen illaksi, eikä työaikalain mukainen 11 tunnin lepoaika siten täyty.

Poikkeusoloissa sote-alan työnantajilla on mahdollisuus poiketa lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä. Tällaisessa tilanteessa työnantajan ei siis tarvitse noudattaa esimerkiksi työaikalakia. Tämä koskee niin julkisia kuin yksityissektorin työpaikkoja. Voiko työnantaja siis toimia edellä mainitulla tavalla, kun maassa on julistettu poikkeusolot ja valmiuslaki on astunut voimaan?

Mainos

– Tavanomaiset sairastumiset ja yksittäiset flunssasta johtuvat poissaolot eivät edelleenkään oikeuta työnantajaa poikkeamaan työaikalaista tai työehtosopimuksesta, sanoo SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen.

Hänen mukaansa eri puolilla Suomea eletään koronavirustilanteen suhteen vielä melko normaalia elämää.

– Normaalioloissa työnantajan on poikkeusoloista huolimatta mitoitettava henkilöstön määrä sellaiseksi, että yksikön toimintaa voidaan harjoittaa lepoaikaa ja ylitöitä koskevien vaatimusten mukaisesti, Hiilinen toteaa.

Hän huomauttaa, että laista ja työehtosopimuksesta voidaan poiketa kuitenkin siinä vaiheessa, jos koronaviruspotilaiden määrä edellyttää lisätyövoimaa tai jos koronavirus aiheuttaa suuren määrän sairauspoissaoloja.

– Jos työnantaja on käyttänyt kaikki muut keinot ja potilasmäärä kasvaa tai henkilökunta alkaa olla koronavirusepidemian vuoksi vähissä ja työyksikkö kriisissä, voi työnantaja peruuttaa vuosilomia, velvoittaa ylityöhön sekä poiketa lepoajoista. Työnantajalla on myös oikeus hakea lupaa hätätyön teettämiseksi.

Tällaisessa tilanteessa työnantaja tekee hätätyöilmoituksen työsuojeluviranomaiselle eli aluehallintovirastolle.

– Käytännössä tämä poistaa suurimman osan rajoituksista hoitohenkilökunnan yötyöstä, lepoajoista ja ylitöistä. Se antaa työnantajalle valtavan määrän työvoimaa käyttöön. On kuitenkin syytä muistaa, että kaikki hätätyönä tehty työ on ylityön kaltaista työtä ja siitä tulee maksaa ylityökorvaus. Lisäksi hätätyössäkin työnantajan on huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta ja jaksamisesta, Hiilinen sanoo.

Miten koronavirus ja valmiuslaki vaikuttavat lähihoitajien työpaikoilla – katso SuPerin sivuille kootut vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Pitkittynyt koronatauti kuormittaa mieltä ja elimistöä, mutta nykytiedon perusteella vaikeimmistakin tapauksista voi toipua

Koronavirusta on yhä vaikeampi määritellä ammattitaudiksi – jokainen epäily kannattaa yhä selvittää

Nokian kaupunki kääri hihat – lähihoitajat antavat koronarokotuksia