Mitä ammattitautidiagnoosin saaminen edellyttää?
Koronavirustauti voidaan todeta ammattitaudiksi, jos voidaan osoittaa, että sairaudella on syy-yhteys työhön eli tartunta on tullut työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa. Se, keneltä tartunta on työssä tullut, ei ole merkitsevää.
Kenelle työssä saadusta koronavirustaudista on ilmoitettava?
Työterveyshuoltoon ja työnantajalle. Työterveyshuollon vastuulle kuuluu tutkia ja hoitaa työstä johtuvat sairaudet, mutta lausunnon ammattitautiepäilystä vakuutusyhtiölle voi tehdä myös muu hoitava lääkäri. Työnantajan tehtävä on ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, joka tekee päätöksen ammattitaudista. Korvausasia tulee vireille, kun vakuutusyhtiö on saanut ilmoituksen tapahtumasta. Tarvittaessa työntekijä voi myös itse ilmoittaa asiasta vakuutusyhtiöön.
Kuinka nopeasti asia ratkeaa?
Vakuutusyhtiö tekee päätöksen korvauksista työtapaturma- ja ammattitautilain sekä aikaisempien, samankaltaisten tapausten ratkaisujen perusteella. Päätös on annettava 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi.
Miksi ammattitautidiagnoosi kannattaa hankkia?
Jos koronaviruksen aiheuttama sairaus todetaan ammattitaudiksi, työntekijällä on oikeus työtapaturma-ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin, esimerkiksi päivärahaan ja sairaanhoidon kustannusten korvauksiin. Ammattitaudin perusteella myönnetyt sairauslomapäivät eivät vähennä oikeutta normaaliin sairausajan palkkaan. Lisäksi ammattitautia epäilevän lääkärin tulisi tehdä asiasta ilmoitus aluehallintovirastoon, joka voi harkintansa mukaan tehdä sen perusteella työsuojelutarkastuksen.
Voiko ammattitautidiagnoosin saada jälkeenpäin?
Ammattitaudin alkamaisajankohtana pidetään yleensä päivää, jolloin työntekijä on ensimmäisen kerran hakeutunut hoitoon kyseisen sairauden vuoksi. Jälkeenpäin ammattitaudin selvittäminen ja arviointi on vaikeaa.
Lähteet: SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen, tyosuojelu.fi, ttl.fi, tkv.fi