Mitä ovat koronavirukset?
Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä koronavirukset aiheuttavat yleensä lievän hengitystietulehduksen eli tavallisen flunssan.
Viime vuoden lopulla Kiinan keskiosissa Wuhanissa tunnistettiin seitsemäs ihmisestä eläimeen siirtynyt koronavirus, jolle maailman terveysjärjestö WHO on antanut nimen covid-19. Muita tunnettuja, laajan epidemian ja kuolemantapauksia aiheuttaneita koronaviruksia ovat sars, mers ja ebola.
Kuinka vaarallinen covid-19 on ihmiselle?
Koronavirukseen liittyy aina riski, sillä ihmisellä ei ole niihin aikaisempaa immuniteettia. Epidemian alkuvaiheessa julkisuuteen nousevat herkästi vain vakavimmat sairaustapaukset ja kuolemantapaukset, jolloin tauti näyttää kohtalokkaammalta kuin mitä se on tosiasiallisesti. Ensimmäiset covid-19-virukseen kuolleet ihmiset ovat olleet iäkkäitä tai heillä on ollut jokin vastustuskykyä heikentävä perussairaus.
Covid-19:ään sairastuneiden kuolleisuuden arvioidaan olevan noin kaksi prosenttia, kun se esimerkiksi sars-viruksessa on noin kymmenen ja mers-viruksessa yli 30.
Miten se tarttuu ihmisestä toiseen?
Virukset kulkeutuvat ihmisestä toiseen hengitysteiden välityksellä ilman tai pintojen kautta eli pisara- tai kosketustartuntana. Uuden covid-19-viruk-sen tiedetään tarttuvan ainakin pisaratartuntana.
Itämisajan arvioidaan olevan kahdesta vuorokaudesta kahteen viikkoon. Viruksille on tyypillistä, että vain osa tartunnan saaneista sairastuu, osalla oireet ovat lieviä tai lähes oireettomia. Tämä selittyy osin perinnöllisillä tekijöillä ja osin ihmisen puolustuskyvyllä.
Miten koronaviruksia torjutaan ja ehkäistään?
Koronavirustartuntoja, kuten muitakin herkästi tarttuvia tauteja, ehkäistään hyvällä käsi- ja yskimishygienialla. Käsien pesu vedellä ja saippualla on tunnetusti tehokas keino ehkäistä tautien leviämistä. Yskiessä kannattaa suojata suu hihalla tai yskiä kertakäyttöiseen nenäliinaan.
Koronaviruksia vastaan on kehitetty rokotteita, mutta vielä ei tiedetä, pystytäänkö covid-19-virusta vastaan kehittämään rokotetta. Joka tapauksessa kestää vuosia ennen kuin rokote saadaan kaupalliseen tuotantoon.
Mistä koronavirustartunnan tunnistaa?
Covid-19-virusta ei pysty oireiden perusteella tunnistamaan, sillä sen tavalliset oireet eli yskä, kuume, hengitysvaikeus ja lihaskivut ovat samoja kuin monella muulla taudinaiheuttajalla. Joillekin infektio on aiheuttanut nuhaa tai ripulia. Osalle on kehittynyt vakavampi hengitystieinfektio tai hengitysvajavuusoireyhtymä.
Virus pystytään todentamaan hengitysteiden eritteistä otetusta näytteestä. Testin tekeminen edellyttää taudin oireita, sillä oireettomilla testi ei anna luotettavaa tulosta.
Mitä pitää tehdä, jos epäilee saaneensa covid-19-tartunnan?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kriteerien mukaan tartuntaa on syytä epäillä vain jos oireet viittaavat koronavirukseen ja oireinen ihminen on edeltävän kahden viikon aikana oleskellut epidemia-alueella tai ollut lähikontaktissa virukseen sairastuneen ihmisen kanssa.
Epidemia-alueella oleskelu ei sillään anna aihetta toimenpiteisiin, jos mitään tartuntaan viittaavia oireita ei ole. Oireet ilman altistusta covid-19-virukselle puolestaan ovat todennäköisesti jostain muusta sairaudesta johtuvia, esimerkiksi tavallisesta kausi-influenssasta.
Jos kriteerit täyttyvät, omaan terveysasemaan tai päivystykseen suositellaan ottamaan yhteyttä puhelimitse tartuntavaaran vuoksi.
Miten terveydenhuollossa toimitaan, jos potilaan oireet viittaavat uuteen koronavirukseen?
Jos potilaalla on syytä epäillä tartuntaa, hänet ohjataan tutkimuksiin ja hoitoon erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiirit ovat laatineet omat ohjeistuksensa, miten tässä tilanteessa toimitaan.
Alkuvuosi on näyttänyt, että tartuntatilanteet muuttuvat nopeasti. Nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta taudin leviäminen voidaan estää.
Tautiin sairastunut voidaan määrätä eritykseen kotiin tai sairaalaan. Kun diagnoosi varmistuu, selvitetään tartuttavuusajan lähikontaktit ja seurataan heidän oireiden mahdollista kehittymistä kahden viikon ajan.
Terveydenhuollossa pidetään listaa työntekijöistä, jotka ovat hoitaneet sairastunutta potilasta, ja seurataan heidän terveydentilaansa aktiivisesti.
Koronavirukseen ei ole lääkettä, joten sairastuneita hoidetaan oireidenmukaisesti.
Lähteet: Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen, hus.fi, terveyskirjasto.fi, thl.fi
