Eduskuntavaalien alla hoitajapula ja hoitajamitoituksen parannus herättävät keskustelua, niin avoimesti kuin kulisseissa. Vaatimusta on jo kertaalleen lykätty.
Yksityisiä sote-alan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala Hali on ehdottanut, että digitaaliset ratkaisut tulisi sisällyttää henkilöstömitoitukseen.
SuPer suhtautuu teknologiaan ja sen käyttöön hoitotyössä lähtökohtaisesti myönteisesti. Lähihoitajat käyttävät jo nyt paljon teknologiaa työssään.
Se, että teknologiaan vedoten pyritään vesittämään hoitajamitoitus, on eri asia.
– Tällä hetkellä vanhushoiva ei ole valmis, laatu ei ole niin korkea kuin mitä pitäisi olla, jotta mitoituksesta voisi tinkiä, sanoo asiantuntija Sari Ilonummi SuPerin ammatillisesta edunvalvonnasta.
– Mitoituksen alasajoa ajavat yksityiset hoiva-alan yritykset, joten motivaattorina on ennen kaikkea liiketoiminnan voittojen maksimointi.
Tutkimusnäyttö ei tue ajansäästöä
Ilonummi korostaa, että riippumaton tutkimusnäyttö teknologian tuomasta ajansäästöstä hoitotyössä puuttuu. Tulokset osoittavat jopa päinvastaista, esimerkiksi Työterveyslaitoksen Enemmän aikaa empatialle -hankkeen loppuraportissa todetaan, että hoivatyössä teknologian käyttöönottoon, ylläpitoon, markkinointiin ja sen häiriöihin liittyvään työhän ei ole varattu riittävästi aikaa arjessa.
– Teknologia ja digitaalisuus osana hoitajan työtä tulisi tunnistaa aikaa vaativana työtehtävänä, mikä pitäisi huomioida työvuorosuunnittelussa.
Valitettavan usein uudet digitaaliset ratkaisut tulevat muun, jo ennestään kuormittavan hoitotyön päälle, eikä hoitajille varata aikaa uusien ratkaisujen opetteluun ja sulauttamiseen osaksi päivittäistä arkea.
Omenat ja päärynät sekaisin?
Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hali ry:n sivulla tilannetta kuvataan näin: ”Ongelma on, että hoivatoimijoilla ei ole nyt kannustimia investoida digitalisaatioon, koska sen avulla saatavaa työpanosta ei saa laskea mukaan mitoituksiin. ”
– Ainakaan meille ei ole näytetty laskentakaavaa siitä, miten teknologian työpanoksen osuuden voisi laskea luotettavasti mitoitukseen, toteaa Ilonummi.
Henkilöstömitoituksessa huomioidaan ihmisten työpanos eli työnmäärä, sitä voidaan mitata esimerkiksi henkilötyöpäivinä ja -vuosina. Hoitajat käyttävät jo nyt työssään erilaisia apuvälineitä, niin mekaanisia, automatisoituja kuin digitaalisia, mikä on huomioitu 0,7-mitoituksessa.
– Päättäjien ja äänestäjien pitäisi ymmärtää se, että keskiössä on laadukas vanhustenhoito, ei hoivatoimijoiden kannustimet. Mikäli seuraavan hallituksen kokoonpano on sellainen, että siellä jylläävät kovat yritysarvot, paineet muuttaa mitoitusta tulevat kasvamaan.
Yksi mitoitusta alas ajavien väite on, että hoitajamitoitus uhkaa lisätä alueiden eriarvoisuutta.
– Työnantajan viisautta on suunnitella työsuhteeseen sellaisia vetovoimatekijöitä, että myös maantieteellisesti haasteellisille rekrytointialueille saadaan houkuteltua hoitajia. Näitä kaikkia vetovoimatekijöitähän ei tarvitse keksiä uudestaan, sillä ne on jo koeponnistettu lääkäreiden kohdalla.
Robotti ei korvaa hoitajaa
Paljon puhutaan humanoidiroboteista eli roboteista, jotka muistuttavat muodoiltaan ihmisen kehoa. Hoitajan työpanosta ne eivät vielä korvaa.
– Humanoidirobottien kyky tehdä käytännön työtä on tällä hetkellä melko olematon, ne ovat enemmän viihdykettä. Zora osaa tanssia macarenaa ja Paro-hyljerobotti voi rauhoittaa levottomia asiakkaita. Mutta eivät ne vielä osaa syöttää, hoitaa haavaa tai avustaa suihkutuksessa.
Kotihoidossa hyviä kokemuksia
Kuten sanottu, hoitajat ja SuPer suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti terveysteknologian käyttöönottoon.
– Kotihoidosta on paljon hyviä kokemuksia etäpalveluista ja robotiikasta, mutta toimintaympäristö on erilainen kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Kotihoidossa on kiistatonta, että resursseja säästyy joiltakin osin.
Ilonummi antaa esimerkin.
– Jos kotihoito käy vain antamassa lääkkeet asiakkaan luona, voi automaattinen lääkeannostelija olla hyvä ratkaisu. Suuri osa asiakkaista tarvitsee kuitenkin käytännön apua myös muissa arkisissa toimissa pärjätäkseen kotona, joten hoitajat eivät ole korvattavissa.
