Viime vuonna kotihoidon asiakkaita oli noin 194 000, mikä on noin kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kotihoidon käyntien määrässä pudotus on yli kaksi miljoonaa, THL laskee.
Kotihoidon käyntimäärät ovat tähän asti nousseet joka vuosi. Määrää nostavat varsinkin suuret ikäluokat, jotka ovat siirtymässä kotihoitoa eniten käyttävien ikään.
Samaan aikaan kotihoidon saamisen kriteereitä on kiristetty. Palveluita saadakseen asiakkaan on oltava heikommassa kunnossa kuin aikaisemmin.
Muutokset vaikuttavat ensisijaisesti kotihoitoa tarvitsevien ihmisten elämään. Samalla kasvaa kotihoidossa työskentelevien työntekijöiden fyysinen ja henkinen kuormitus, sanoo SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi.
– Lähihoitajat kokevat, että moni kotihoidon asiakas tarvitsee enemmän apua kuin heille on myönnetty. Kun siihen yhdistyy se, ettei olemassa oleviakaan palvelusuunnitelmia aina pystytä toteuttamaan laadukkaasti, eettinen kuormitus on suurta.
Suurin osa ikäihmisistä saa palvelunsa kotihoidosta. Kun se sakkaa, kuormittuvat terveydenhuollon palvelut.
– Kun kotiin ei saa apua, sitä joudutaan hakemaan muualta, Ilonummi toteaa.
Hoitajapula syvenee – kotihoidossa ylitöitä tehdään pahimmillaan joka päivä
Kesä koettelee alan pito- ja vetovoimaa
Käynnissä oleva kesälomakausi on tuo oman vaikeutensa niin kotihoitoon kuin muuallekin sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun jo normaalioloissa vajaalla henkilöstöllä toimiviin yksiköihin ei saada ammattitaitoisia sijaisia.
– Usean esihenkilön ohje kotihoidon työntekijälle on ollut, että teet sen mikä on ihan pakollista. Tämä rikkoo paitsi sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulakia myös lähihoitajan sydämen.
Vaikka työn kuormitus on kasvanut, kotihoidossa työskentelevät lähihoitajat ovat Ilonummen mukaan motivoituneita työhönsä.
– Kotihoidon henkilöstö haluaa tehdä työtä nimenomaan kotihoidossa. Toki kun työolosuhteet kärjistyvät kuormittaviksi, myös kotihoidosta lähtee henkilöstöä pois.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Työ kotihoidossa ei ole mitään pullantuoksuista puuhastelua
