Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt käynnistää Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, KYSissä, yhteistoimintaneuvottelut. Tavoitteena on noin seitsemän miljoonan euron säästöt.
– Säästötavoite on kova. Luottamusmiesten kesken olemme keskustelleet, että tämä säästö tarkoittaisi 150:tä henkilötyövuotta. Ihmetystä on herättänyt se, että alijäämä henkilöstön osalta on ollut kolme miljoonaa euroa, mutta siitä huolimatta tavoitellaan seitsemän miljoonan euron säästöä, sanoo KYSin ja Kysterin alueen superilainen pääluottamusmies Kaija Räty.
Taloudellinen sopeuttamisohjelma koskee Kuopion yliopistollista sairaalaa ja sairaanhoitopiirin hallintokeskusta. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelee noin 190 superilaista perus- ja lähihoitajaa.
– Ilmassa on pelkoa siitä, säilyykö oma työpaikka, Räty kertoo.
Tiukan talouskurin taustasyynä kuntien tietoinen alibudjetointi
Taloudellisen sopeuttamisohjelman syynä on muun muassa KYSin ulkokuntamyynnin eli muille kuin sairaanhoitopiirin jäsenkunnille myytyjen palvelujen määrän notkahtaminen. Ulkokuntamyynti on laskettu mukaan KYSin budjettiin, mutta vastoin odotuksia kunnat ovatkin vähentäneet potilaiden lähettämistä KYSiin.
SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salon mukaan taustalla on ilmiö, jossa kunnat ovat tietoisesti alibudjetoineet sote-kustannuksiaan.
Tähän asti kunnat ovat saaneet sote-palvelujen rahoitusta valtiolta. Mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen myötä sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Silloin myös sote-palveluihin suunnattu valtion rahoitus leikataan kunnilta pois ja suunnataan maakunnille.
– Kunnat ovat laskeneet, että mitä pienemmällä ne pystyvät tällä hetkellä pyörittämään sote-palveluja, sitä pienempiä leikkauksia niiden saamiin valtionosuuksiin tehdään. Näin myös kunnan taloudellinen asema säilyy parempana mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen tullessa voimaan, Salo selventää.
– Helpoin tapa saada kunnan talousarvio tasapainoon ainakin paperilla on se, että erikoissairaanhoidon menot kirjataan alakanttiin. Tämä on oikeastaan vain itsensä pettämistä. Kuntalaisten sairastelu kun ei seuraa sitä uraa, minkä kuntapäättäjät talousarvioihinsa kirjaavat, Salo sanoo.
Toinen merkittävä syy KYSin ja sen jäsenkuntien talousahdinkoon on kiky-sopimus. Salon mukaan kikyn vaikutuksia kuntatalouteen ei osattu ennakoida ja kuntien verokertymät arvioitiin sen vuoksi väärin.
KYSin lähihoitajat toteuttavat jo säästöjä
Talouden sopeuttamiseen liittyvää uutisointia on aina jollain aikavälillä seurannut se, että työnantaja ehdottaa henkilökunnalle esimerkiksi palkattomia vapaita, sanoo SuPerin sopimusasiantuntija Anne Villman.
– Kokemukseni mukaan on tyypillistä, että työntekijöille ehdotetaan esimerkiksi talkoo- ja säästövapaita tai lomarahan vaihtamista vapaaksi. Hoitohenkilökunnalle tästä seuraa siis taloudellisia menetyksiä.
Hoitohenkilökunta on jo tähänkin asti toteuttanut työssään säästötoimenpiteitä.
Kaija Räty huomauttaa, että KYSin hoitohenkilökunta on jo tähänkin asti toteuttanut työssään säästötoimenpiteitä.
– Henkilökunta joustaa ja tekee esimerkiksi tuplavuoroja eli jatkaa aamuvuorosta iltaan. Työvuorojen sisällä on todella kiireistä. On päällekkäisiä työtehtäviä ja työntekijä joutuu hoitamaan useita tehtäviä samanaikaisesti, Räty kertoo.
Räty toteaa, että hoitohenkilökunnasta säästäminen ei ole viisas tie.
– Hoitotyötä tekevä henkilöstö on se tuottava osa. Jos siitä lähdetään säästämään, ei säästöjä tulla saavuttamaan. Jos tekijöitä ei ole, joudutaan palveluja ostamaan muilta tahoilta.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että potilaspaikoilla vuodeosastolla on aina erittäin paljon hoitoa ja kuntoutusta vaativia potilaita. Heidän hoitoaan ei voida vähentää tai heikentää.
– Ei siis voida olettaa, että budjetin alijäämän korjaa henkilöstö, Paavola sanoo SuPerin tiedotteessa.
Henkilöstörakenne järkeväksi ja kuntalaskutus kuntoon
Kaija Räty toteaa, että parempi tapa säästää olisi järkevöittää KYSin henkilöstörakennetta. Nyt sairaanhoitajien suhteellinen osuus verrattuna perus- ja lähihoitajiin on potilaiden ikään ja hoidon tarpeeseen nähden poikkeuksellisen suuri.
Lähihoitajien palkkakustannukset ovat noin 15 prosenttia sairaanhoitajien palkkakustannuksia pienemmät. SuPerin arvion mukaan sairaanhoitajien kustannukset saattavat olla tätäkin korkeammat, sillä osa työajasta kuluu kirjallisiin töihin ja vaativamman lääkehoidon toteutukseen.
Jussi Salon mukaan KYSin talousahdingossa olisi nyt järkevää asettaa kuntalaskutus oikealle tasolle.
– Kuntalaskutus pitäisi saattaa todelliselle tasolle. Aiemmin syntynyt alijäämä voitaisiin kattaa nyt kaavailtua kahta vuotta pidemmällä aikavälillä.
Salon mukaan kuntien pitäisi lisäksi lopettaa tietoinen alibudjetointi.
– Sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa jopa kunnallisveroprosentin nosto olisi huonoja talouden tasapainotuskeinoja järkevämpi ratkaisu.
