Lähihoitaja Päivi Granat näkee työssään, kuinka hoitajapula kärjistyy Pohjois-Suomessa

Ylitorniolainen lähihoitaja Päivi Granat toivoo, että valvova viranomainen puuttuisi vahvemmin sote-alan epäkohtiin. Ammattiliittojen keskusjärjestö STTK palkitsi Päivin Tulevaisuuden tekijä -tunnustuksella aktiivisesta toiminnastaan SuPerissa.

STTK myöntää vuosittain Tulevaisuuden tekijä -tunnustuksella alle 35-vuotiaalle, STTK-laisessa ammattiliitossa aktiivisesti toimivalle nuorelle. Tänä vuonna oli superilaisen Päivi Granatin vuoro. Kuva: Juha Horttanainen

Teksti Saija Kivimäki

STTK myönsi Tulevaisuuden tekijä -tunnustuksen Päivi Granatille toiminnasta ammattiyhdistyksen puheenjohtajana ja kunnan pääluottamusmiehenä. Perusteluissa häntä luonnehditaan aktiiviseksi, määrätietoiseksi ja oikeudenmukaiseksi.

Luottamustehtäviään Päivi kuvailee kutsumukseksi ja harrastukseksi.

– En tykkää olla jouten. Saan virtaa siitä, että hyppään tehtävästä toiseen. Nuoruuden innolla jaksaa vielä tehdä ja yrittää asioita.

Mainos

Parempi palkka on hyvä alku

Luottamusmiehen toimia vaativat epäkohdat ovat tulleet Päiville konkreettisesti vastaan päivätyössä kotihoidon Järvikylien tiimissä eli Ylitornion sivukylillä, jossa välimatkat ovat pitkiä ja asiakkaat yhä vaativampihoitoisia.

– Hoitajapula kärjistyy pohjoisessa. Työvuorolistat ovat lähes aina ja lähes kaikissa yksiköissä vajaita, sillä yksinkertaisesti ei ole ketään, jota laittaa listalle. Monta kertaa olen joutunut huomauttamaan työnantajalle, että on tehty laiton lista.

Päivi kertoo, että pahimmillaan kunnassa on ollut 30 hoitajan paikkaa auki, mutta hakijoita tahdo löytyä.

Tilanteen on annettu kehittyä pitkän ajan kuluessa, eikä kelkkaa saa nopeasti käännettyä. Hoitajien palkkojen nostaminen on vasta ensimmäinen askel, Päivi sanoo.

– Syrjäkunnissa on töitä, mutta se ei yksin riitä, vaikka palkka olisi kohdallaan. Pitäisi miettiä koko kunnan houkuttelevuus, onko myös hoitajan puolisolle töitä ja lapsiperheille hoito- ja koulupaikkoja.

Kuka kantaa vastuun?

Luottamusmiehen työ on Päivistä kiinnostavaa ja opettavaista, mutta turhauttavaa silloin, kun asiat eivät etene. Työehtosopimuksen rikkominen on hänen mukaansa työnantajalle liian helppoa.

–  Joitain asioita on joutunut viemään todella pitkälle. Olen tehnyt kanteluita aluehallintovirastoon ja ollut mukana tarkastuksissa. Niistä seuranneet raportit ovat monesti sanahelinää, annetaan kunnalle listaus epäkohdista ja päivämäärä, johon mennessä muutoksia tai suunnitelma muutoksista on tehtävä.

Työehtosopimuksen rikkominen
on työnantajalle liian helppoa.

Päivi kokee, että monesti epäkohdista syytetään epäsuorasti henkilökuntaa.

– Jos ongelmana on esimerkiksi työturvallisuus, raportissa saatetaan puhua siitä, kuinka hoitajilla ei ole tarpeeksi koulutusta kohdata väkivaltaista asiakasta, eikä anneta mitään konkreettista ehdotusta, miten työtä voitaisiin muuttaa hoitajille turvallisemmaksi.

Mainos

– Jos työnantaja rikkoo työehtosopimusta, siitä ei seuraa välttämättä mitään rangaistusta. Asiat eivät oikene, vaikka niitä kuinka vie eteenpäin vastuutahoille.

Siirtyminen hyvinvointialueille ei Päivin mukaan tilannetta paranna. Se ei tuo yhtään hoitajaa lisää eikä poista yhtään vanhusta tai sairasta ihmistä, hän toteaa.

– Hyvinvointialueella johto siirtyy kauemmas, päättäviä ihmisiä on yhä vaikeampi saada kiinni.

Matalammalla kynnyksellä mukaan toimintaan

Epäkohdista huolimatta Päivi Granat kertoo olevansa tyytyväinen työhönsä ja elämäänsä Ylitorniolla. Ei hän missään muuallakaan haluaisi asua, ja työ vanhusten parissa tuntuu merkitykselliseltä.

– Meidän ansiostamme ihmisillä on mahdollisuus asua kotona pidempään. Asiakkaat ovat monipuolisia ja persoonallisia, joista osasta tulee hyvinkin läheisiä. Omaiset saattavat asua kaukana ja hoitaja voi olla asiakkaan päivän ainoa ihmiskontakti.

STTK:n Tulevaisuuden tekijä -tunnustus myönnettiin nyt kolmannen kerran, ja jo toista kertaa sen saa Pohjois-Suomessa vaikuttava superilainen. Kyse ei välttämättä ole silkasta sattumasta, vaan pohjoisessa ihmiset ovat ehkä motivoituneempia järjestötyöhön, Päivi pohtii.

Mainos

– Täällä on yhteisöllisyyttä, mikä on oleellista ammattiyhdistyksessä. Ihmiset tuntevat toisensa ja heitä on helpompi lähestyä.

Merkitystä on hänen mukaansa myös sillä, että yhdistysväki on nimenomaan hoitoalalta.

– Hoitajat ovat luonteeltaan auttavaisia ja empaattisia, ja se näkyy myös järjestötyössä niin, että osataan kohdata ihmisiä. SuPerilla on sitä paitsi vahva nuorisotyö. On tärkeää, että nuoret otetaan mukaan osaksi liiton varsinaista toimintaa.

Nuorilla on hyviä ideoita
ja tietotekniikka paremmin hallussa kuin vanhemmilla.

Lähihoitajia eläköityy paljon enemmän kuin nuoria tulee alalle, mikä vaikuttaa myös ammattiyhdistysten ikärakenteeseen ja toimintaan. Nuorilla on Päivi mielestä hyviä ideoita ja tietotekniikka paremmin hallussa kuin vanhemmilla toimijoilla, mutta heidän houkuttelemisensa järjestötoimintaan ei ole helppoa.

 – Nuoret tykkäävät käydä tapahtumissa, tulla kokouksiin ja tavata hoitajia muista yksiköistä, mutta sitoutuminen on vaikeaa. Monet pelkäävät työsarkaa. Kokouksissa näkee kuitenkin kaavan, miten homma toimii, ja ehkä samalla joku hoksaa, että tämä on hyvä kanava päästä vaikuttamaan.

Päivi Granat

  • 28-vuotias superilainen lähihoitajat Ylitorniolta
  • Ylitornion ammattiosaston puheenjohtaja
  • Työskentelee Ylitornion kotihoidossa, pääluottamusmies
  • Päivätyön ja luottamustoimen ohella ajaa taksia ja hoitaa miehensä taksiyrityksen kirjanpitoa

Mainos

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Unettomia öitä on viettänyt moni” – HUSin yt-neuvottelut päättyivät 280 työntekijän irtisanomiseen

Lähihoitajan työnkuva vaihtelee maasta toiseen, mutta yksi tekijä yhdistää: työ kuormittaa

Henrika Nybondas-Kangas on KT:n uusi toimitusjohtaja