Vuonna 2018 tehty ammatillisen koulutuksen uudistus on aiheuttanut työpaikoilla paljon kysymyksiä ja epävarmuutta. Tämä selvisi SuPerin tekemässä selvityksessä, jossa kartoitettiin työpaikkaohjaajien, työnantajien ja lähihoitajakoulutuksen opettajien näkemyksiä tilanteesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten ammatillinen koulutusuudistus vaikutti lähihoitajakoulutukseen heti muutoksen alkuvaiheessa.
Lähihoitajaopiskelijoiden pääsy harjoitteluun vaikeutui
Koulutusuudistuksen yhteydessä lisättiin muun muassa työpaikalla tapahtuvan opiskelun osuutta ja luovuttiin työpaikoille maksettavista koulutuskorvauksista.
SuPerin kyselyyn vastanneet työntekijät kertovat, että perehdytys ammatillisen koulutuksen uudistukseen on ollut puutteellista ja tietoa on ollut liian vähän. Kyselyn mukaan 38 prosenttia työpaikkaohjaajista ei ollut saanut lainkaan perehdytystä uudistukseen.
Työpaikoille maksettujen koulutuskorvausten poistaminen puolestaan johti siihen, että osa työnantajista ilmoitti, ettei enää ota opiskelijoita käytännön harjoitteluun koulutussopimusjaksoille.
– Tilanne korjaantui alun vaikeuksien jälkeen, mutta erikoissairaanhoidossa vaikutusta on vielä jonkin verran. Epäselvyydet hidastivat opiskelijoiden opintoja ja kavensivat mahdollisuutta opiskella erityyppisillä työpaikoilla, kertoo SuPerin asiantuntija Soili Nevala.
Opettajat käyvät työpaikoilla harvoin
Jo ennen uudistusta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tehtiin mittavia leikkauksia, mikä on tarkoittanut yli 1600 ammatillisen opettajan työn päättymistä. Tällä on ollut merkittäviä vaikutuksia myös lähihoitajaopiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien saamaan tukeen. Työelämän edustajista 40 prosenttia raportoi, että uudistuksen myötä opettajia näkyi työpaikoilla yhtä vähän kuin aiemmin. 35 prosenttia viesti, että opettajia näkyi työpaikoilla aiempaa vähemmän.
– On ollut jopa tilanteita, ettei opettaja ole käynyt kertaakaan opiskelijan työpaikalla. Opettajien käynnit ovat kuitenkin tärkeitä, sillä opettajat vastaavat opiskelijan osaamispolun kehittämisestä, Soili Nevala huomauttaa.
Ainoastaan 14 prosenttia kyselyyn vastanneista työelämän toimijoista kertoi, että opettaja oli ollut käytettävissä opiskelijan tarpeiden mukaan.
– Tämä on huolestuttava suuntaus, Nevala toteaa.
Lähihoitajaopiskelijoiden perustaidoissa puutteita
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset näkyvät lähihoitajaopiskelijoiden osaamisen tasossa. Tätä mieltä oli 68 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vastanneiden mukaan perustaitojen osaaminen ei ole enää samalla tasolla kuin ennen. Osaamisen taso on laskenut, koska lähihoitajaopiskelijoille annetaan yhä vähemmän opetusta ennen käytännön harjoittelua.
– Opetus pitää aloittaa työpaikoilla perusasioista, jopa pesuista ja petauksista, jotka on aiemmin käyty läpi koulussa. Lähihoitajien opintoihin sisältyy tänä päivänä paljon itsenäistä opiskelua ja verkossa tehtäviä opintoja. Opiskelijoilla on ollut jopa virheellistä tietoa, kun tietoa on haettu itsenäisesti internetistä, eikä väärää tietoa ole osattu seuloa, Soili Nevala kertoo.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että opiskelijoilta on vaadittu koulutusuudistuksen myötä liian suurta itseohjautuvuutta.
– Nyt on huomioitava se, että opiskelijat tarvitsevat selvästi enemmän opettajan tukea kuin tällä hetkellä saavat. Opetusta ei voi kuitenkaan sysätä työpaikkaohjaajille. Kouluissa on oltava riittävä määrä lähiopintoja, joista opiskelijat saavat tarvittavat valmiudet koulutussopimusjaksoille. Lähi- ja teoriaopetusta tarvitaan, jotta opiskelijalla olisi opintojaksoonsa nähden tarvittavat teoriatiedot ennen koulutussopimusta eli työssäoppimisjaksoa.
Paavolan mukaan on myös tärkeää, että opiskelijoilla on koulutussopimusjaksoilla nimetyt työpaikkaohjaajat, jotka ottavat vastuun oppilaan ohjauksesta.
– Näin turvataan se, että opiskelijan oppimiselle asetut tavoitteet tulevat kyseisessä työpaikassa hankittua.
Selvitys ”Ensi vaiheen kokemuksia ammatillisen koulutuksen reformista – Lähihoitajaopiskelijat työpaikalla 2018” on luettavissa SuPerin verkkosivuilla.
