Pääkaupunkiseutua on jo pitkään vaivannut pula lastentarhanopettajista. Avoimena oleviin työpaikkoihin ei aina ole saatu yhtäkään hakemusta.
Nykyään täyttämättä jää yhä useammin myös lastenhoitajan paikka. SuPerin asiantuntija Johanna Pérez sanoo, että tilanne on alalla uusi ja poikkeuksellinen.
– Henkilöstöpula on ikävä kierre, joka ruokkii itse itseään. Kun lastentarhanopettajaa ei saada, häntä sijaistamaan valitaan lastenhoitaja ja avoimeksi puolestaan jää lastenhoitajan tehtävä.
Elokuun lopussa Helsingin kaupunki haki 54 lastenhoitajaa ja 48 varhaiskasvatuksen opettajaa. Espoossa avoinna oli 24 lastenhoitajan paikkaa ja 27 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää. Vantaa etsi 8 lastenhoitajaa ja 11 opettajaa. Viime vuonna Helsinki, Espoo ja Vantaa nostivat varhaiskasvatuksessa työskentelevien palkkoja, mutta alan vetovoimaa se ei näytä parantavan.
– Ongelma koskee erityisesti pääkaupunkiseutua, mutta on tuttu myös muissa kasvukeskuksissa, kuten Oulun seudulla, Tampereella ja Turussa.
Varhaiskasvatuslaki vaikuttaa
Suurimpia syitä tukalaan tilanteeseen ovat työolosuhteet ja raha.
– Lastenhoitajan palkka ei ole oikeassa suhteessa työn vastuullisuuteen. Se saa monet hakeutumaan joko jatkokoulutukseen tai kokonaan toiselle alalle, sanoo Pérez.
Lastenhoitajan palkka on kunnallisen työehtosopimuksen mukaan 2056,36 euroa kuukaudessa.
– Valtaosa lastenhoitajista tekee päivätyötä, eivätkä he saa mitään lisiä peruspalkan päälle, muistuttaa Pérez.
Verojen jälkeen käteen jäävä summa on niin pieni, että kalliin asumisen kasvukeskuksissa sillä on perheellisen vaikeaa tulla toimeen.
Lastenhoitajan työnkuva on muuttunut uuden varhaiskasvatuslain myötä aiempaa yksipuolisemmaksi.
– Monessa paikassa uusi laki on ymmärretty niin, että lastentarhanopettaja vastaa kaikesta toiminnan suunnittelusta ja valmistelusta, ja että vain opettaja voi käydä vanhempien kanssa vasu-keskustelut. Mielestäni se on menetys kodin ja päiväkodin väliselle yhteistyölle, sillä lastenhoitajathan päiväkodissa elävät eniten arkea lasten kanssa, sanoo Johanna Pérez.
Uuden varhaiskasvatuslain myötä muuttuivat myös kelpoisuusvaatimukset. Lähihoitaja ei saa enää vakituista paikkaa varhaiskasvatuksesta, ellei hän ole suorittanut nimenomaan lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan opintoja.
– Alalla on jonkin verran lähihoitajia, jotka ovat valmistuneet jostakin muusta osaamisalasta. He ovat ehkä tehneet sijaisuuksia varhaiskasvatuksen työpaikoissa pitkään, mutta kelpoisuusvaatimusten muututtua hakeutuvat nyt toiselle alalle, sillä vakinaistaminen ei ole mahdollista ilman lisäopintoja.
Päiväkotien henkilöstöpula koskettaa kymmeniä tuhansia perheitä.
– Parempi palkka ja paremmat työolosuhteet takaisivat, että varhaiskasvatus kiinnostaisi opiskelijoita ja että jo työelämässä olevat lastenhoitajat pysyisivät alalla, sanoo Johanna Pérez.
