Sivistysvaliokunta perustelee henkilöstörakenteen muutosta sillä, että koulutustason nostaminen ja pedagogisen osaamisen laajentaminen edistävät varhaiskasvatuksen laatua. SuPer on asiasta toista mieltä.
– Lastentarhanopettajien lisääminen ei nosta varhaiskasvatuksen tasoa. Varhaiskasvatuksen suurin ongelma on suuret ryhmäkoot ja liian pieni henkilöstömäärä, Silja Paavola sanoo.
Samaa mieltä on Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen pääluottamusmies Päivi Salmén.
– Tämä hokkuspokkustemppu ei paranna työolosuhteita ja -ilmapiiriä varhaiskasvatuksessa. Henkilöstörakenteen muutos ei poista perusongelmia. Samoissa tiloissa saattaa toimia kaksikin ryhmää, eli neljä aikuista ja lähes 30 lasta. Kun tarvitaan sijaista, ei saada välttämättä ketään. Työntekijöiltä odotetaan liikkuvuutta eli sitä, että tarvittaessa tekee vuoron toisessa päiväkodissa. Koskaan ei tiedä, missä torpassa on seuraavana päivänä. Arjen pyörittämiseen menee hirveästi voimavaroja. Olen huomannut, että ihmiset ovat todella väsyneitä.
Salmén ihmettelee, mistä saadaan tarvittava määrä lastentarhanopettajia, kun heistä on jo nyt huutava pula.
– Helsingissä kaikkiin ryhmiin ei ole saatu lainkaan opettajaa, ja opettajan sijaisena toimii lastenhoitaja. Jo nyt on huomattu, että kun lastentarhanopettaja jää esimerkiksi perhevapaalle, hän ei välttämättä halua enää palata takaisin päiväkodin hullunmyllyyn.
Varaslähtö koulutustason nostamisessa
Lastentarhanopettajat käyttävät 13 prosenttia työajastaan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Se tarkoittaa aikaa, jolloin he ovat poissa lapsiryhmästä. Jos ryhmässä on kaksi opettajaa, heillä on yhteensä kymmenen tuntia suunnitteluaikaa viikoittain.
– Missään ei ole sanottu, onko myös varhaiskasvatuksen sosionomeilla suunnitteluaika. Nykyään heillä on, koska he tekevät lastentarhanopettajan työtehtäviä. Lastenhoitajat ovat aina lasten parissa. Kuka hoitaa lapset opettajien suunnitteluaikana, kun lastenhoitajia vähennetään, Päivi Salmén pohtii.
Hän tietää, että kahden opettajan ryhmät ovat jo yleistymässä. Monissa kunnissa on otettu varaslähtö, jotta opettajia on varmasti riittävästi vuonna 2030.
– Vakanssimuutokset pitäisi tehdä vasta 2030. Ei nyt, kun laki ei ole edes voimassa.
Sivistysvaliokunnan mietinnössä mainitaan, että varhaiskasvatuksessa työskentelevillä lähihoitajilla on laaja-alaiset perusvalmiudet erilaisiin työtehtäviin myös sosiaali- ja terveysalalla.
– Tässä on unohtunut se, että aika moni haluaa työskennellä juuri lasten parissa, eikä ole lainkaan kiinnostunut esimerkiksi vanhus-, vammais- tai mielenterveystyöstä. Ei voida olettaa, että varhaiskasvatuksessa työskentelevä lähihoitaja vaihtaa alaa tuosta vain.
