Helsingin Senaatintorilla järjestetyssä mielenosoituksessa huolestuneet vanhemmat ja varhaiskasvatuksen työntekijät vaativat varhaiskasvattajille parempia työoloja ja palkkaa.
”Mikä on tärkeää? Lapset!” kaikuivat huudot torilla.
Helsinkiläiset isovanhemmat Sirkku Pallasmaa ja Yrjö Hakanen olivat saapuneet torille osoittamaan mieltään. Sirkulla on kolme lastenlasta, joista nuorimmat ovat jo yläkoulussa. Hän toteaa nähneensä hyvän varhaiskasvatuksen merkityksen lastenlastensa koko elämälle.
– Lastenlapsillani oli hyvä ja laadukas varhaiskasvatus. Olen täällä, koska kaikki lapset ansaitsevat yhtä hyvät lähtökohdat elämälleen.
Yrjö Hakasella on kaksi lapsenlasta, joista toinen on tällä hetkellä kaupungin päiväkodissa.
– Toivon lapsille tilaa sekä hyviä kasvattajia ja opettajia. Asiat ovat väärässä tärkeysjärjestyksessä, jos lapset eivät ole yhteiskunnassamme ykkössijalla.
Tilanne on jatkunut pitkään todella huonona, superilainen pääluottamusmies Johanna Hyrske toteaa. Johanna on työskennellyt varhaiskasvatuksessa pian kaksikymmentä vuotta.
– Olen nähnyt vuosien varrella monia hyviä edistysaskeleita esimerkiksi lasten kohtaamisessa ja pedagogiikassa.
Edistyksestä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos päiväkodeissa ei ole pätevää henkilökuntaa, Hyrske muistuttaa. Päiväkotien palkat on saatava ensimmäiseksi kuntoon. Pätevä henkilökunta takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen.
– Tilat ovat myös isossa roolissa ja ryhmäkokoihin olisi syytä puuttua nopeasti. Henkilöstöpula vaikuttaa tällä hetkellä kuitenkin eniten työntekijöiden hyvinvointiin. Työrauha puuttuu. Heillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtään niin laadukkaasti kuin he haluaisivat.
Helsinkiläinen Max Tawast kantoi mielenosoituksessa harteillaan 3-vuotiasta Liliania.
– Meillä on ollut paljon onnea, sillä olemme saaneet Lilianin Herttoniemessä hyvään päiväkotiin, Max toteaa.
Hän kertoo olevansa vaimonsa kanssa huolissaan varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta. Erityisesti henkilöstön vaihtuvuus vaikuttaa Maxin mielestä päiväkotien turvallisuuteen.
Saman näkökulman nostaa esille SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, joka puhui tapahtumassa.
– Vanhemmat haluavat tietää, keitä työpaikalla on ja paljonko ihmisiä päiväksi on tulossa töihin.
Paavola korosti, että työhyvinvointia on mahdollista lisätä hyvin pienillä valinnoilla, kuten vaaterahalla. Hän ehdotti, että työvuorojen hienosäätö lopetettaisiin kokonaan, sillä sen tuottama säästö on käytännössä olematon. Paavola muistutti, että varhaiskasvatus on lapselle yksi elämän tärkeimmistä oppimisen paikoista. Lapsen kannalta on tärkeintä, että heillä on tuttu, pysyvä hoitaja.
– Nyt on korjattava se, mikä on mennyt rikki!
Helsinkiläinen Mari Tervaniemi osoitti torilla mieltään 4-vuotiaan lapsensa Rubenin kanssa.
– Lapseni isä asuu Sveitsissä, joten olen käytännössä yksinhuoltajan asemassa. Tällaisessa tilanteessa tutulla ja turvallisella varhaiskasvatuksen opettajalla on valtava merkitys.
Tervaniemi työskentelee Helsingin yliopistolla tautitutkijana ja toteaa erityisesti korona-ajan olleen hyvin kiireinen.
– Oli huolestuttavaa huomata kaiken sen kiireen keskellä, kuinka huonosti varhaiskasvatuksessa voitiin. Jokainen vanhempi toivoisi, että heidän lapselleen olisi siellä tarjolla hyväkuntoinen ja jaksava, energinen ja pätevä kasvattaja.
