Miesten kynnys hakeutua auttamispalveluihin on madaltunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa oli viime vuonna 3152 miestä, kun vuonna 2010 apua sai 1400 miestä.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten suhtautumisessa, asenteissa ja palvelujärjestelmissä on myös tapahtunut muutos. Miehet saavat palveluissa tukea ammattilaisilta, isät nähdään ja kuullaan entistä paremmin neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Avun tarjoaminen erilaisiin vaikeuksiin on tavallisempaa ja tutumpaa. Palveluita on kehitetty vastaamaan erityisesti miesten tarpeisiin yhdessä asiakkaiden kanssa.
Ensikodit on perinteisesti mielletty äitien ja vauvojen auttamispaikoiksi, mutta nykyään isät ovat yhä enemmän mukana myös siellä. Miehet ovat saaneet apua myös väkivallan avopalveluissa ja turvakodeissa. Lisäksi miehille on kehitetty ja järjestetty ryhmätoimintaa erilaisiin elämäntilanteisiin kuten erotessa, vanhemmuuden tukemiseksi, päihderyhmiä sekä ryhmiä maahanmuuttajille.
Suurin muutos on tapahtunut kuitenkin isissä itsessään. Miesten kynnys hakea apua on madaltunut.
– Isät eivät ole enää pitkään aikaan olleet vain äidin tai vauvan tukihenkilöitä, vaan miehet saavat yhä useammin apua itselleen, kertoo kehittämispäällikkö Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Perheen isän rooli ei ole enää ainoa auttamisen näkökulma, vaan miehet saavat apua myös omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin, Pulli muistuttaa.
Suomalaiset perheet ovat muuttuneet ja muutos on luonut miehille perheisiin uusia rooleja. Myös asenteet isyyttä kohtaan ovat muuttuneet. Nykyään voi olla isä monella tavalla: Etäisä, uusperheisä, sosiaalinen isä tai isoisä. Monet roolit ja suhteet perheessä haastavat ja saattavat aiheuttaa ristiriitoja tai tuovat eteen uusia tilanteita. Joskus perheen tarpeet, yhteiskunnan paineet, arjen pyöritys ja omat toiveet ja odotukset ovat ristiriidassa. Työelämän joustavuus ja isien keskinäinen vertaistuki eri elämäntilanteissa on entistä tärkeämpää.
