– Palkkaus on olennainen kysymys koko sote-maailmassa. Sote-palvelujen järjestäjät ovat tässä avainroolissa. Miten he suhtautuvat osaavan henkilökunnan saamiseen liittyviin haasteisiin, totesi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
Kiuru puhui Sote ry:n yksityissektorin neuvottelupäivillä perjantaina. Sote ry on terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö, johon kuuluvat SuPer, Tehy ja Erto.
Kiuru sivusi hoitajien palkka-asiaa, kun yleisökysymyksessä perättiin alan vetovoimaa lisääviä konkreettisia toimia. Ministerin vastauksesta oli ymmärrettävissä, ettei hän mielellään näe eduskunnan puuttuvan työmarkkinapöydissä tehtäviin päätöksiin.
Ministerin mukaan sosiaali- ja terveydenhoitoalan houkuttelevuuden parantaminen on kaiken A ja O. Vanhuspalvelujen kriisi ja julkisuudessa käytävä keskustelu hoitajien työn kuormituksesta sekä alan vaihtamisesta näkyvät hänen mukaansa jo koulutukseen hakeutuvien määrässä.
– Uskon, että yksilölliset mahdollisuudet kehittää omaa työtään sekä etenemismahdollisuudet lisäisivät sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa. Rutiiniomaisten työtehtävien määrää on vähennettävä ja työntekijän omaa roolia kasvatettava.
Kiuru on huolissaan hoitajapulasta.
– Ammattilaisista tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla valtava pula, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työmarkkinoilta. Siihen on varauduttava hyvissä ajoin. Kilpailu työntekijöistä kiristyy.
Vilunkipeliä kotihoidossa
Vanhuspalvelulain pykälä ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta saatiin vuosien rupeaman jälkeen läpi viime vuonna. Nyt tekeillä on vanhuspalvelulain kakkosvaihe, joka ministerin mukaan on näillä hetkillä valmis lausuntokierrokselle. Sen jälkeen se siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.
– Haemme kotihoitoon selkeitä lainsäädännöllisiä parannuksia. Kunnat tarjoavat resursseja kotihoitoon ja järjestävät palveluja hyvin eri tavoin, siellä on vilunkipeliä. Meidän on uskottavalla tavalla pystyttävä turvaamaan muidenkin kuin ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien ihmisten elämä ja tarjottava sinne enemmän voimavaroja.
Vanhuspalvelulain lisäksi maaliviivaa lähestyy sote-uudistus, joka on edennyt koronasta huolimatta aikataulussaan.
– Sote-uudistus ei muodostu vain rakenteiden kuntoon laittamisesta, vaan myös sisällön uudistamisesta. Sisältöuudistuksessa olennaista on palveluiden saatavuuden parantaminen ja hoitoon pääsyn varmistaminen. Pelkkä rakenneuudistus ei vielä korjaa saavutettavuuden, saatavuuden ja laadun ongelmia.
Kiuru korosti, että vaikka nyt käsittelyssä olevassa sote-uudistuksessa julkinen puoli toimii isäntänä, yksityinen sektori on myös mukana ja monituottajamalli vahva.
– Täytyy mennä palvelut edellä, ei organisaatio.
Menestystarina
Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhoitoalan selviytymistä maailmanlaajuisesta koronapandemiasta ministeri kuvasi suureksi menestystarinaksi.
– Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset ovat olleet vahvasti sitoutuneita ja hoitaneet kukin oman roolinsa. Järjestelmä taipui tekemään testauksia ja rokottamaan, ja pystyimme lisäämään uusia tehtäviä terveydenhuoltoon.
Kiuru toivoo, että tulevaisuudessa ammattilaiset saadaan samalla tavalla mukaan myös jälleenrakentamiseen. Hoitovelka on kasvanut pandemian aikana, kun suomalaiset ovat jättäneet tavallisia terveydenhuollon käyntejä väliin. Jonoa ja jälkiseurauksia puretaan vielä pitkään.
