Lakkojen ensimmäisessä aallossa on tällä viikolla ollut mukana ympärivuorokautisen palveluasumisen työpaikkoja Hämeessä ja Pirkanmaalla sekä yksityisiä päiväkoteja eri puolilla Suomea.
Oulussa varhaiskasvatuksen juuri päättynyt kaksipäiväinen lakko sujui hyvin, kertoo Touhulan pääluottamusmies Tiina Karhulahti.
– Kaikki työntekijät ovat olleet yhteisessä rintamassa. Superilaisten lisäksi myös muita työntekijöitä osallistui tukilakkoihin, mikä on minusta hieno asia. Olen kuullut, että näin on myös ollut muilla paikkakunnilla.
Myös työtaisteluiden päämäärät ovat samat koko maassa. Palkkausta ja työoloja on korjattava, jotta alalle saadaan riittävästi ammattilaisia.
– Oulussa varhaiskasvatuksen tilanne on sama kuin muualla Suomessa. Pätevistä työntekijöistä on erittäin suuri pula. Varhaiskasvatuksen opettajia on todella vähän, ja kun lastenhoitajat hoitavat opettajan tehtäviä epäpätevinä, heidän tilalleen tarvittaisiin lisää lastenhoitajia.
Tunnelmat kentällä ovat odottavat.
– Kyllä sen aistii, että monien mielestä nyt on se hetki. Haasteellisia aikoja on ollut, mutta työnantajan kanssa on menty parempaan suuntaan. Meillä on nyt hyvä keskusteluyhteys. Kaikki on mahdollista, kun vain pidämme kiinni tavoitteista. Käsi pystyssä eteenpäin, Karhulahti kannustaa kollegoitaan.
Palkkaus kertoo työn arvostuksesta
Työtaistelut koskettavat myös niitä työpaikkoja, jotka eivät ole toistaiseksi ilmoitettujen lakkojen piirissä. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on voimassa koko yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Se on tehokas toimi alalla, jossa ylityöt, tuplavuorot ja lennosta vaihtuvat työvuorot ovat työntekijäpulan takia valitettavan tavallisia.
Kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa ylityö- ja vuoronvaihtokielto näkyi heti, kertoo Jämsän terveyden luottamusmies Päivi Nordström.
– Työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työtaisteluun, vaikka se koettelee heidän jaksamistaan. Ikäihmisten palveluissa tehtävistä töistä on vaikea karsia, mikä tarkoittaa sitä, että työtä jaetaan ja sitä tulee vuoroissa tehtäväksi enemmän.
Tavoitellut palkankorotukset kertovat Nordströmin mukaan työn arvostuksesta.
– Kun työntekijät tekevät ylitöitä, he myyvät omaa vapaa-aikaansa työnantajalle. Kun olisi riittävästi henkilöstöä, työntekijöiden ei tarvitsisi aina joustaa. Tästä on puhuttu jo vuosia, työnantajan on aika ymmärtää tilanne. Me hoitajat kyllä tiedämme, miksi työtaisteluita käydään. Nämä ovat ne välineet, joilla tavoitteisiin päästään.
Valmiina lakkoon, jos kutsu käy
Yksityisen sosiaalipalvelualan työkiistassa keskeinen kysymys on palkkaus. Työntekijäliitot vaativat, että perusteetonta palkkaeroa julkiseen sektoriin kurotaan umpeen. Nykytilanteessa työntekijät äänestävät jaloillaan, sanoo Esperin pääluottamusmies Tiina Auvinen Järvenpäästä.
– Meiltä on moni koulutettu hoitaja siirtynyt hyvinvointialueelle paremman palkan perässä. Kaikki tietävät, että teemme samaa työtä. Toivon, että asia korjaantuu. Se on edellytys, että työntekijät voivat hyvin ja jaksavat työssään.
Ammattitaitoisten työntekijöiden puute kuormittaa.
– Lääkeluvallisia lähihoitajia on liian vähän. Yksityisellä puolella valitettavan usein myös välillinen työ kuuluvat hoitajille.
Auvisen työpaikalla lakko alkaa ensi viikolla, jos työehdoista ei ennen sitä päästä sopuun.
– Oman yksikköni työntekijät ovat valmiita. He olisivat olleet mukana jo ensimmäisten joukossa, jos niin olisi päätetty. Työtaistelussa toimitaan kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Kaikki yksiköt eivät voi mennä lakkoon samaan aikaan, mutta ne, jotka lakkoilevat, tekevät sen kaikkien puolesta. Toivon, että rivit pysyvät suorina.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työkiistaa sovitellaan seuraavan kerran perjantaina 26. toukokuuta.
