Miksi on tärkeää, että työnantajat ja työntekijät neuvottelevat keskenään työehdoista?
Julkisella sektorilla on pitkä perinne, että alan pelisäännöt sovitaan yhdessä ja että sopimuksilla on merkitystä. Tästä voimme olla ylpeitä – sopimuksia on tehty jo yli 50 vuoden ajan. Erityisesti muutostilanteissa on tärkeää, että työnantaja ja työntekijät ovat tottuneet tekemään yhteistyötä.
Mielestäni meillä on ollut hyvä yhdessä tekemisen meininki, vaikka neuvottelut eivät aina ole helppoja. Rehellisesti on sanottava, että viime vuosina ne ovat olleet haastavia.
Millaista yhteistyö on neuvottelukierrosten välillä?
Neuvottelukierroksiin liittyy aina painetta, julkista huomiota ja rahan jakoa, mutta pitkäjänteinen työ tehdään kierrosten välissä. Jokainen suurempi muutos vaatii perusteellista valmistelua ja ryhmätyötä. Oiva esimerkki tästä on kuntien tasopalkkausjärjestelmä, josta neuvoteltiin kolmen sopimuskierroksen ajan, yhteensä kuusi vuotta. Neuvottelukierroksella nousee usein esiin tavoitteita, joiden työstämistä jatketaan työryhmissä. Viime kierroksella aloitimme muun muassa työehtosopimusten nimikkeiden muuttamisen sukupuolineutraaleiksi. Minulle on tärkeää, että tuloksiin päästään myös silloin kun työrauha ei ole katkolla. Työelämä menee koko ajan eteenpäin, eikä voi olla niin, että uudistuksia tehdään vain kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa.
Mitkä ovat työnantajan keskeiset tavoitteet tämän kevään neuvottelukierroksella?
KT neuvottelee yhteensä 12 työehtosopimuksesta kunta-, hyvinvointi- ja yrityssektorilla. Suurien uudistusten tarpeellisuudesta olemme usein yksimielisiä työntekijäpuolen kanssa, mutta keinot niiden saavuttamiseen nähdään eri tavoin. Kaikissa sopimuksissa tavoitteenamme on työajan tehokas hyödyntäminen. Ymmärrän, että työpäivää pitää huokoistaa, mutta samalla on huomioitava, että jokainen minuutti maksaa ja resurssit ovat rajalliset. SOTE-sopimuksessa haluamme uudistaa työaikamääräyksiä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.
Varhaiskasvatuksessa toivomme kokeilukulttuuria, jossa työyhteisöt voisivat testata erilaisia työvuorojärjestelyitä löytääkseen parhaat käytännöt. Olemme myös pohtineet, voisivatko työntekijät vaihtaa osan vuosilomasta rahaksi. Tämä voi olla työnantajalle kalliimpaa, mutta samalla työntekijä saisi lisäansiota työskentelemällä enemmän. Yleiskorotukset ovat palkansaajille totta kai tärkeä asia. Haluamme lisäksi pitää esillä paikallisia eriä. Niillä on merkittävästi edistetty palkkatasa-arvoa silloin kun ylimääräistä rahaa ei välttämättä ole.
Miten käy kunta-alan palkkaohjelman?
Haluamme neuvotella kokonaisuudesta. On muistettava, että hyvinvointialaa on koskenut kaksi erillistä kehittämisohjelmaa: SOTE-sopimuksen kolmevuotinen kehittämisohjelma, jonka viimeinen erä maksetaan kesäkuun alussa, ja viisivuotinen palkkaohjelma, joka koskee koko kunta- ja hyvinvointialaa. Vuosien 2026 ja 2027 korotuksien kohdentamisesta ei ole vielä sovittu. Olemme huolissamme hyvinvointialan tilanteesta ja siitä, onko työpaikoilla jouduttu säästämään liikaa. Toivon, että löydämme yhdessä ratkaisun, joka turvaa mahdollisimman monta työpaikkaa.
Tunnet muiden pohjoismaiden sopimuskulttuureita. Mikä Suomessa toimii erityisen hyvin?
Suomessa on hyvä balanssi lainsäädännön ja työehtosopimusten välillä. Meillä on paljon velvoittavia lakeja, kuten työaika- ja vuosilomalaki, mutta niistä voidaan myös sopia paikallisesti toisin. Toivoisin Suomeen enemmän ketteryyttä, jotta työelämän epäkohtia voitaisiin korjata nopeammin.
Vuoropuhelua lainsäätäjien ja sopimusosapuolten välillä voisi olla enemmän. Toisaalta Suomessa päätöksenteko ei edellytä pitkällistä diskuteerausta, kuten Ruotsissa. Julkisen sektorin arvo tulisi tunnustaa samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa – se ei ole vain menoerä, vaan mahdollistaa yhteiskunnan toiminnan.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla on viime vuosina koettu isoja mullistuksia. Koska meno rauhoittuu?
Olisi hienoa sanoa, että pahin on ohi. Sote-uudistuksesta on kulunut vasta kaksi vuotta, ja suurten rakenneuudistusten vakiinnuttaminen vie aikaa. Oman raskautensa tilanteeseen tuo se, että alalla elettiin vuosia epävarmuudessa – tiedettiin, että muutoksia on tulossa, mutta ei tarkalleen millaisia ja milloin. Työpaikat kehittyvät jatkuvasti, ja muutokset ovat osa arkea. Isompi myllerrys varmasti rauhoittuu ajan kanssa, mutta siihen menee vielä joitakin vuosia.
Kuka on Henrika Nybondas-Kangas?
- Kunta- ja hyvinvointialojen työnantajien KT:n toimitusjohtaja.
- Työskennellyt KT:ssä yli 25 vuotta. Johti aikaisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelusuhteista vastaavaa yksikköä.
- Koulutukseltaan varatuomari
Lue myös: Hoitajien työehdoista neuvotellaan nyt – Tavoitteena paremmat työolot
