Eduskunta hyväksyi 20.9. potilasturvallisuuslain, jonka avulla lakkoilevat hoitajat voidaan määrätä töihin, mikäli potilaiden tai asiakkaiden henki ja terveys vaarantuvat työtaistelutoimien aikana. Laki on voimassa tammikuun 2023 loppuun saakka tai kunnes työtaistelu sitä ennen raukeaa.
Pakkolaki on herättänyt paljon vastustusta, sillä se rajoittaa hoitajien lakko-oikeutta ja vaikeuttaa SuPerin ja Tehyn neuvotteluasemaa tänä syksynä, kun hoitajille yritetään neuvotella parempia työoloja ja palkkaa. Uusi laki polkee työntekijöiden lakko-oikeutta, jonka pitäisi suomalaisessa yhteiskunnassa kuulua kaikille.
Miten laki vaikuttaa superilaisiin?
SuPerin asiantuntija Elina Ottela toteaa, että potilasturvallisuuslaki koskee koko kotihoitoa ja terveydenhuoltoa, erityisesti sellaista kriittisten alojen työtä, jossa ihmisten henki ja terveys vaarantuvat. Laki voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi synnytyssaleissa, teho-osastoilla ja kotihoidon sairaanhoidollista tai lääkinnällistä osaamista vaativissa tehtävissä. Laki koskee siis sekä kotihoidossa että terveydenhoidossa työskenteleviä superilaisia.
Ottela muistuttaa että heitä, joita laki koskettaa, ei tulla kotoa hakemaan ja pakottamaan töihin.
– Se olisi kohtuutonta yksittäiselle työntekijälle. Laki sitoo ensisijaisesti liittoja. Se on keinona aivan viimeinen ja sitä edeltävät aina liittojen ja työnantajien neuvottelut suojelutyöstä.
Lain mukaan työtaistelun aikana työnantajan käyttöön on jäätävä sen verran tehtäviin soveltuvaa henkilöstöä, että se pystyy turvaamaan välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon.
Liitto käy suojelutyöneuvotteluita liiton keskuslakkotoimikunnan päätösten mukaisesti, paikallisia neuvotteluja ei nyt työtaistelutoimenpiteistä käydä.
Ottela painottaa, että vastuu hengen ja terveyden turvaamisesta on edelleen työnantajalla, joka lakkotilanteessa järjestelee suojelutyötä yhdessä liittojen kanssa. Liitot siis suojelevat jäseniään lain negatiivisilta seurauksilta.
Laki velvoittaa erikoisosaajia
Lain tarkoituksena on turvata välttämätön hoito kotihoidossa ja terveydenhoidossa niissä tilanteissa, joissa asiakkaiden tai potilaiden henki voi vaarantua työtaistelun aiheuttaman henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi. Työtaistelun aikana suojelutyötä tulee lain mukaan siis tarjota sekä kotihoidossa että terveydenhuollossa.
– Tämän vaarantumisen ulkopuolelle jää kuitenkin suuri määrä normaalia päivittäistä hoitotyötä, jonka tekemiseen työnantaja ei voi lakkoilijoita tämän lain puitteissa velvoittaa, Ottela toteaa.
– Laki velvoittaa toimimaan vain henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa.
Pakkolain riskinä on, että se sälyttää liian suuren vastuun hoitoalan erikoisosaajille. Viime kevään lakkojen aikana esimerkiksi Helsingin alueella suojelutyötä saatettiin teettää useita päiviä samalla henkilöllä. Ottela toteaa, että tällaisissa tilanteissa korostuu työnantajan vastuu käyttää kaikkia osaavia hoitajia tasapuolisesti. Lain tarkoitus ei ole uuvuttaa erikoisosaajia tai asettaa heitä raskaaseen työtilanteeseen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.
– Tässä SuPerin asema työntekijän suojelijana korostuu. Uusi laki määrää aloittamaan neuvottelut suojelutyöstä jo ennen lakkojen alkamista. Tällä tavoin myös suojelutyön kuormittavuutta on mahdollista säädellä paremmin.
Lakko-oikeus on vaarantunut
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että uusi laki selvästi vaikeuttaa hoitajien työtaistelua. Mikäli sopimukseen suojelutyöstä ei päästä työnantajien ja liiton välillä, aluehallintovirasto voi työnantajan hakemuksesta määräajaksi kieltää liittojen asettaman työnseisauksen tai joukkoirtisanomisen toimeenpanon sakon uhalla.
– Näin toimitaan, mikäli lakon voidaan todeta uhkaavan välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, Paavola toteaa.
Tällä hetkellä SuPerin työtaistelutoimet Helsingin kotihoidon piirissä ovat vaarantuneet. Paavola kysyy, olisiko päättäjien nyt viimein aika keskittyä itse ongelmaan, eli hoitajapulaan.
– Kansalaisten perustuslailliset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin turvataan hoitajien palkkausta parantamalla, ei pakkolakeja säätämällä.
Laki raukeaa, kun sopimus syntyy
Nykyinen potilasturvallisuuslaki on voimassa tammikuun loppuun saakka.
– Laki myös raukeaa, jos neuvottelutulos syksyn aikana saadaan, Elina Ottela toteaa.
– Laki koskee välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamista nimenomaan työtaistelutilanteessa ja se lakkaa velvoittamasta hoitajia silloin kun työtaistelukin lakkaa.
Elina Ottela kertoo olevansa huolissaan siitä, että neuvotteluja tukemaan asetettuja työtaistelutoimia, ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa sekä tilapäisen siirron kieltoa ei noudateta hyvin työpaikoilla.
– Tällä hetkellä työntekijöitä houkutellaan rahalla vaihtamaan vuoroja ja tekemään ylitöitä.
Moni pienipalkkainen hoitaja kokee houkutuksen liian suureksi.
– Pitäisi kuitenkin muistaa, että asetetuilla kielloilla me tavoittelemme suurempia asioita.
