Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu laki sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana eli niin sanottu pakkolaki on viemässä hoitajien työtaisteluoikeuden.
– Valtiovalta näyttää tekevän kaikkensa, jotta hoitajilla ei ole oikeutta vaatia laillisin keinoin itselleen parempaa palkkaa ja työoloja, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
– Hoitajat eivät lakiesityksen perusteella ole yhdenvertaisia minkään muun ammattiryhmän edustajien kanssa.
Olemassa olevaan lainsäädäntöön turvautumisen sijaan ministeriössä sorvataan nopealla aikataululla uutta lakia naisvaltaiselle sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Lainsäätäjä on lisäksi lähtenyt arvailemaan, mitä työtaistelutoimenpiteitä hoitajat saattavat mahdollisesti vielä tulevaisuudessa käyttää ja pyrkinyt estämään ne jo etukäteen, Paavola sanoo.
– Hoitajien pakottamiselle ei näytä olevan mitään rajaa.
Kiire näkyy luonnoksessa
Lähes 60-sivuinen esitys toimitettiin SuPerille ja Tehylle lauantaina iltapäivällä, ja STM kuuli järjestöjä heti seuraavana aamuna. Yleensä lakiesitysten käsittely kestää vähintään useamman kuukauden.
Lakiesitys on tehty huolimattomasti, se sisältää useita tulkinnanvaraisia ja hyvin vaikeaselkoisia kohtia ja myös suoranaisia virheitä, Paavola kuvailee. Virheitä SuPer ja Tehy ovat oikoneet lausunnossaan. Esimerkiksi järjestöjen edustamat ammattiryhmät on lueteltu lakiesityksessä väärin.
– Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että SuPer ja Tehy vastustavat lakiesitystä, koska se on tarpeeton, naisvaltaisen alan perusoikeuksia loukkaava ja naisvaltaista alaa syrjivä.
Esityksessä työntekijäjärjestöt eli SuPer ja Tehy velvoitettaisiin huolehtimaan, että työnantajalla on käytössään riittävä määrä henkilöstöä. Tosiasiassa liitoilla ei ole tällaista määräysvaltaa jäseniinsä.
– Hoitajapulan takia henkilöstöä on työvuoroissa koko ajan liian vähän. Miten tarvittava henkilöstömäärä määriteltäisiin ja miten käytännössä toimittaisiin, kun työnantajat eivät saa riittävästi henkilöstöä takaamaan potilasturvallisuutta edes normaalioloissa?
Silja Paavola kritisoi erityisen voimakkaasti esityksen kohtaa, jossa aluehallintovirastoille annettaisiin oikeus määrätä hoitajat työskentelemään lakon aikana.
– Aluehallintovirastot asetetaan tuomioistuimen rooliin tekemään perusoikeuksiin puuttuvia päätöksiä. Oikeusvaltio ei toimi näin.
Ministeriön todennäköisenä tavoitteena on, että SuPerin ja Tehyn työtaisteluita vastaan räätälöity laki astuisi voimaan ennen liittojen ilmoittamia lakkoja. Lakonuhka koskee Hämeenlinnan, Turun ja Oulun tehohoitoa sekä Helsingin ja Oulun kotihoitoa. Ensimmäinen lakko voi alkaa Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastolla maanantaina 19. syyskuuta.
