Valmisteilla oleva laki olisi poikkeuksellinen, sillä se rikkoisi perustuslaillista lakko-oikeutta. Lain nojalla lakossa olevia hoitajia voitaisiin määrätä töihin, jos potilasturvallisuuden katsottaisiin vaarantuvan liikaa.
Näyttää siltä, että todellisuudessa ollaankin säätämässä erityisesti naisiin kohdistuvaa pakkotyölakia.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lakolla ei olisi enää juurikaan tehoa, kun töihin voitaisiin pakottaa viranomaisen päätöksellä työnantajan ilmoittama tarve henkilöstöä, SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno selvittää.
Pakkotyölaissa piilee myös riski, että työnantajat voisivat käyttää sitä väärin ja teettää työtä, joka ei varsinaisesti ole suojelutyötä.
– Pakkotyölaki ei auta millään tavalla hoitajapulaan, vaan pahentaa sitä entisestään. On käsittämätöntä, että palkankorotusrahoista neuvottelemisen sijaan maan hallitus yrittää estää laillisen työtaistelutoimen. Kaikki tietävät, kuinka paha hoitajapula maassamme on, Sainila-Vaarno sanoo.
Lakimuutokselle ei perusteluja
Työnantaja on antanut virheellistä tietoa suojelutyöstä aluevalvontaviranomaisille. Tämän tiedon pohjalta valmistellulle laille ei ole perusteluja. Erityisen härskiksi tämän tekee se, että sama taho, joka toimittaa viranomaisille ja ministeriölle tietoja lakon vaikutuksista ja suojelutyön määristä, on myös työriidan osapuoli.
Kukaan ei tällä hetkellä sovittele työriitaa, neuvottelut seisovat. Sen sijaan työnantaja käyttää aikaansa virheellisten ja valheellisten tietojen perusteella valmistellun pakkotyölain käsittelyyn.
Myös lain valmistelun yksipuolisuus ja kehno viestintä kismittää hoitajajärjestöjä.
– Oikeusvaltiossa lakia ei säädetä tällä tavoin, Sainila-Vaarno painottaa.
Suojelutyötä tarjotaan riittävästi
Suojelutyöstä neuvotellaan jatkuvasti tarpeen mukaan ja sen määrää seurataan tarkasti.
– Nyt maanantaina tilanne on rauhallinen, paikoitellen porukkaa on töissä enemmän kuin normaalisti. Tilanne elää yksiköissä ja osastoilla, ja suojelutyötä annetaan tarpeen mukaan, vakuuttaa Sainila-Vaarno.
Potilasturvallisuudesta vastaa työnantaja. Lakko on ollut hyvissä ajoin työnantajien tiedossa, eikä työnantajien huono varautuminen voi olla peruste rajoittaa perusoikeuksia.
Lue lisää aiheesta täältä.