Ehdotus toisi viiden vuoden kuluessa lähihoitajien peruspalkkaan noin 427 euron korotuksen.
Palkkatason korjaaminen on liittojen mukaan välttämätöntä hoitajapulan ratkaisemiseksi.
– Kaikki tietävät, kuinka suuri työvoimapula meillä on sote-alalla. Ihmiset tarvitsevat hyvää hoitoa, hyvän kasvatuksen ja tarvittaessa tukea erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Työntekijät puolestaan tarvitsevat palkan, jolla he voivat tulla toimeen ja elää hyvin. Tähän kaikkeen haemme nyt parannusta, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Työvoimapula koettelee kaikista ammateista eniten juuri sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Yksistään viime vuonna sote-palveluihin jäi hoitajapulan takia palkkaamatta 32 000 työntekijää. Tilanne on johtanut siihen, että terveysasemia, sairaaloiden osastoja ja kokonaisia vanhuspalveluyksiköitä on jouduttu sulkemaan, koska ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole ollut saatavilla.
– SuPer ja Tehy ovat pitkään tuoneet esille, että hoitajapula pahenee ja syvenee. Nyt Suomesta ei varmaan löydy sellaista henkilöä, joka ei tietäisi, että ongelma on akuutti ja että sille on tehtävä jotain, sanoo SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno.
– Vielä pari vuotta sitten sijaisia oli saatavilla. Nyt hoidon laatu kärsii ja kansalaisten oikeus perustuslainmukaiseen hoitoon vaarantuu, jos tilannetta ei korjata.
Koronapandemia on tehnyt hoitajapulan näkyväksi ja kärjistänyt tilannetta entisestään. Hoitajapula selittää osin myös Suomen monia muita laajemmat rajoituksen.
Lähivuosina hoitajien tarve kasvaa yhä, kun väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Tällä vuosikymmenellä vanhuspalveluihin on saatava lisää arviolta 30 000 työntekijää. Uusia työntekijöitä löydettävä myös eläköityvien tilalle.
Pelastusohjelma koskettaa meitä kaikkia
Hoitajapulan juurisyy on se, että Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon merkittävästi vähemmän rahaa kuin verrokkimaat. Suomen lisäpanostukset koronapandemian aikana ovat niin ikään olleet pienempiä.
– Käytämme järjestelmään yksinkertaisesti liian vähän rahaa, Sainila-Vaarno toteaa.
– Meidän on otettava käyttöön kaikki keinot, että saamme lisää hoitajia ja olemassa olevia pysymään alalla. Palkkauksen parantaminen on keskeisin ja välttämättömin osa hoitajapulan ratkaisua.
Naisvaltaisen sote-alan pelastusohjelman tavoitteena on myös palkkatasa-arvon edistäminen. Se toteutuu ainoastaan miesvaltaisia aloja korkeammilla korotuksilla.
SuPerin ja Tehyn pelastusohjelmassa sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja nostetaan seuraavien viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi. Liitot laskevat, että ohjelman kustannukset ovat 306–353 miljoonaa euroa vuodessa. Summassa on mukana kaikki työvoimakulut. Sote-sektorin menot ovat nykyisellään hieman yli 20 miljardia euroa vuodessa. Ohjelman rahoitus on tultava valtiolta, joka vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta ensi vuoden alusta alkaen.
– Pelastusohjelma maksaa, mutta se säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Se vastaa tilanteeseen ennakoivasti ja tasa-arvoisesti.
Paheneva hoitajapula johtaa palkkakilpailuun, kun tulevat hyvinvointialueet ja yksityinen sektori kilpailevat yhä niukkenevasta työvoimasta. Lisäksi tulevat hoidon viivästymisestä aiheutuvat kustannukset, joilla eurojen lisäksi inhimillinen hintansa.
– Hoidon viivästyminen kasvattaa toimenpiteiden kustannuksia mutta lisää myös työkyvyttömyyden riskiä ja pidentää sairauspoissaoloja.
