Nuorista hoitajista lähes puolet on pettynyt alaan palkan ja työolojen vuoksi

Tuore empatiatutkimus herättää huolta. Kolmannes hoitajista on vaarassa vaihtaa alaa. Voimavaroja ovat asiakkaat, auttaminen ja työkaverit.

Kuva Mostphotos

Teksti Mari Frisk

Negatiivisia tunteita työtään kohtaan tuntevat erityisesti nuoret hoitajat eli tulevaisuuden tekijät.

Vaaka, joka ratkaisee pidon ja jaksamisen sekä kadon välillä, on tutkimuksen mukaan hoitajilla kallistunut ikävällä tavalle väärälle puolelle. Kyselyyn vastanneilla lääkäreillä tilanne on toisin päin.

Tutkimus osoittaa, että hoitajat ovat pettyneitä alan palkkoihin ja työolosuhteisiin. Alan maine näyttäytyy negatiivisena.

– Potilaiden auttaminen, oma työnkuva ja työkaverit voimauttavat ja saavat jaksamaan hankalissa tilanteissa, empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo.

Mainos

Riittääkö kutsumus?

Hoitajat ovat myös kiinnostuneita työstään ja tuntevat tervettä ammattiylpeyttä.

Pohjaa kohti vetävät puolestaan muun muassa palkka, kuormitus, resurssipula, onnistumismahdollisuuksien vähäisyys ja kehno johtaminen.

– Tulokset saavat kysymään, käytetäänkö hyväksi hoitajien auttamisen halua, Järvinen nostaa.

Palkka on tärkeä kysymys, mutta jos työoloja ei muuteta, alan pito- ja vetovoima tuskin kasvavat. Tutkimus osoittaa, että hoitajat ovat pettyneitä katteettomiin lupauksiin.

Kipupisteenä syyllisyys

Hoitajat raportoivat myös syyllisyyden tunteita, jotka Järvisen mukaan liittyvät olosuhteisiin, joihin hoitajat eivät voi itse vaikuttaa.

– Jokaisella on oikeus onnistua omassa työssään. Hoitajilla työn inhimillinen perusedellytys ei täyty. He joutuvat kantamaan taakkaa ja syyllisyyttä asioista, joihin eivät voi vaikuttaa. Heidän kokemuksiaan hallitsevat muun muassa heikko palkkataso, liiallinen kuormitus ja vähäinen arvostus, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kommentoi.

Hoitajien ja lääkärien vastaukset eroavat merkittävästi etenkin työn autonomian suhteen.

– Lääkärit kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, toisin kuin hoitajat, Järvinen sanoo.

Työn autonomia ja tunne siitä, että on arvostettu ammattilainen, kulkevat käsi kädessä.

 

Empatiatutkimuksen toteuttivat maaliskuussa Medikumppani empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya yhteistyössä SuPerin ja TE-palvelujen SOTE-verkoston kanssa. Vastaajia oli lähes 900, joista hoitajia 648. Raportin voit lukea täällä. 

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Pähkähullu tilanne” – Hoitajia irtisanotaan, vaikka heistä on pula

SuPer tukee ammattiosastojaan monella tavalla – Tunnetko sinä kaikki liiton tarjoamat palvelut?

Varhaiskasvatuksessa on ajauduttu hankalaan vakanssikierteeseen