Attendo ilmoitti alkukuusta käynnistävänsä muutosneuvottelut vanhusten hoivapalveluissa. Yhtiö oli jo aikaisemmin käynnistänyt muutosneuvottelut Satakunnassa, Pirkanmaalla sekä muutamassa muussa yksikössä.
Kaikkien ilmoitettujen muutosneuvotteluiden piirissä on 13 hyvinvointialueella yhteensä noin 2 300 työntekijää. Joukossa on suuri määrä superilaisia lähihoitajia. Attendo arvioi, että neuvottelut johtavat enintään noin 570 henkilötyövuoden menettämiseen.
Attendon superilainen pääluottamusmies Sari Yukselen kertoo, että henkilökuntaa on järkyttänyt muutosneuvotteluiden laajuus.
– Työntekijöillä on valtava huoli tulevasta varsinkin pienillä paikkakunnilla.
Neuvotteluiden on arvioitu kestävän vähintään kuusi viikkoa. Se on pitkä aika odottaa tietoa oman työpaikkansa kohtalosta.
– Myös työnantaja on pahoillaan tilanteesta. Joissain yksiköissä on tehty valtavasti työtä, että niihin on saatu rekrytoitua koulutettuja hoitajia.
Muutosneuvottelut koskevat koko henkilöstöä johtajia lukuun ottamatta. Yukselenin mukaan työnantaja on viestittänyt, että koulutetuista hoitajista ”aiotaan pitää kynsin ja hampain kiinni”.
Vahinkoa pitkällä tähtäimellä
Sote-alalla käydään parhaillaan poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen laajoja neuvotteluita työntekijöiden vähentämiseksi. Yksityissektorilla neuvotteluita kutsutaan muutosneuvotteluiksi, julkisella puolella yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluiksi. Koulutetusta hoitohenkilökunnasta on ollut jo pitkään pula molemmilla sektoreilla. Miksi työnantajilla on nyt yhtäkkinen tarve karsia henkilöstöä?
– Tilanne on aivan pähkähullut, sanoo SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens.
Huonokuntoisten vanhusten määrä kasvaa, ja ongelmana on, että heitä ei ohjata palveluiden piiriin.
– Jos asiakkaita ei ole, yrityksillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin miettiä sopeutustoimia. Hoitajien irtisanominen isossa kuvassa todella lyhytnäköistä. Irtisanotut kypsyvät ja siirtyvät lopullisesti pois alalta. Heidän tilalleen on yhä vaikeampi saada houkuteltua uutta henkilöstöä.
Hyvinvointialueilla sopeuttamistoimia on tehty enemmän. Uutta tilanteessa on, että nyt myös yksityiset sote-yritykset ja -yritysryppäät irtisanovat lähihoitajia.
Tilannetta pahentaa päättäjien poukkoilevat henkilöstömitoituslinjaukset. Petteri Orpon (kok.) hallitus on viimeisimpänä päättänyt laskea vanhusten ympärivuorokautisen hoidon mitoitusta ensi vuoden alussa 0,65:stä 0,6:een.
– Vuosikausia on väännetty, että saadaan 0,7 hoitajamitoitus ja rummutetaan, että on hoitajapula. Yhdessä yössä tämä kääntyi aivan päälaelleen, Sari Yukselen sanoo.
Henkilöstömitoitusta koskevissa lausunnoissa muun muassa aluehallintovirastot katsovat, että mahdolliset vähennykset tulisi kohdistua muihin henkilöstöryhmiin kuin sote-ammattilaisiin.
Yukselenin mukaan pelkona on, että mahdollisten irtisanomisten myötä lähihoitajien osaamista ja ammattitaitoa valuu hukkaan, kun työnkuvat määritellään uudelleen.
– Välillinen työ on vihdoin saatu kutistettua minimiin, mutta nyt pelätään, että kohta siellä taas pestään lattioita ja tehdään keittiötöitä päivät yöt.
Käynnissä olevat muutosneuvottelut ovat heittämällä vaikein tilanne Yukselenin yli kymmenen vuotta jatkuneella luottamusmiesurallaan. Uskoa tulevaan on silti.
– Nyt olemme kovassa paikassa, mutta näin ei voi jatkua. Uskon vakaasti, että tästäkin selvitään. Hoidon tarve ei ole hävinnyt minnekään, se päinvastoin vain kasvaa tulevaisuudessa.
Suora kysymys: Voiko työnantaja siirtää minut toiseen yksikköön yt-neuvotteluiden seurauksena?
