Palkkaerot kaventuvat
Uudistuksen tavoite on, että hoitovastuu lapsista jaetaan perheissä tasapuolisemmin. Se tasoittaa sukupuolten välistä palkkaeroa. Äidit ovat tähän asti pitäneet 90 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä ja myös kotihoidon tuen saajista yli 90 prosenttia on ollut naisia. Pitkät poissaolot palkkatyöstä vaikuttavat ansiokehitykseen ja viime kädessä myös eläkkeeseen. Uudistuksen toivotaan vähentävän myös naisten työelämässä kokemaa syrjintää raskauden tai perhetilanteen takia.
Työehtosopimukset uudistuvat
Uudet työehtosopimukset laaditaan perhevapaauudistuksen henkeä noudattaen. Sote-alalla muutokset tehtiin kaikkiin keväällä solmittuihin sopimuksiin. Esimerkiksi uudessa SOSTESissä ja TPTESissä molemmille vanhemmille maksetaan palkallista vanhempainvapaata 32 päivää, kun aikaisemmin isät saivat sitä vain kuusi päivää. Erilaiset perhemuodot huomioidaan esimerkiksi niin, että myös etähuoltajalla on lapsen sairastuessa oikeus tilapäiseen hoitoon.
Varhaiskasvatuksen alkuun tulee uusia haasteita
Vaikutukset varhaiskasvatukseen nähdään vuoden päästä syksyllä, kun ensimmäiset uudistuksen jälkeen syntyneet ja adoptoidut lapset siirtyvät päiväkoteihin. Vanhemmilla on nyt mahdollisuus pilkkoa vanhempainrahakautta haluamallaan tavalla kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Lapsen oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa. Jos päiväkodin aloitus on kovin silppuinen, se vaikeuttaa varhaiskasvatuksen suunnittelua ja järjestämistä.
Omaisen hoitaminen helpottuu
Perhevapaauudistuksen kanssa samaan aikaan säädetty omaishoitovapaa antaa työntekijälle oikeuden viiden päivän palkattomaan vapaaseen esimerkiksi silloin kun hänen omaisensa tai samassa taloudessa asuva läheinen sairastuu äkillisesti, tarvitsee apua leikkauksen jälkeen tai on saattohoidossa. Omaishoitovapaan voi pitää kokonaisina tai osittaisina päivinä yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaata on mahdollista saada kerran vuodessa.
