Potilasvahinkoilmoituksia on tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä tehty Potilasvakuutuskeskukselle 4279 kappaletta. Se on 452 ilmoitusta vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
– Ilmoitusmäärä näyttäisi kääntyneen hienoiseen laskuun pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Näin siitäkin huolimatta, että terveydenhuollon toimenpiteiden määrät ovat vuodesta toiseen kasvaneet, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen.
Tänä vuonna Potilasvakuutuskeskus on ratkaissut 16 tapausta, jossa potilas menehtyi tai hänen kuolemansa aikaistui terveydenhuollon toiminnan seurauksena.
– Mediassa on alkuvuoden aikana keskusteltu hoitovirheistä johtuvien kuolemien suuresta määrästä. Kuolemaan johtaneet korvattavat potilasvahingot ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia, kertoo Plit-Turunen.
– Kaikkia tapauksia ei ilmoiteta potilasvahinkoina, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä terveydenhuollon yhteydessä sattuvien kuolemantapausten määristä ei näiden lukujen perusteella voi tehdä. Ilahduttava kehityssuunta kuitenkin on, että korvattavaksi arvioitujen kuolemantapausten suhteellinen määrä on tilastoissamme viime vuosina vähentynyt, Plit-Turunen jatkaa.
Vuonna 2018 ratkaistut tapaukset olivat sattuneet vuosina 2015–2017. Vahingon vuoksi menehtyneiden ikä vaihteli kahta synnytykseen liittyvää vastasyntyneen kuolemaan johtanutta vahinkoa lukuun ottamatta 54–84 vuoden välillä keski-iän ollessa 75 vuotta.
– Leikkaustoimenpiteisiin liittyviä kuolemaan johtaneita tapauksia ilmoitetaan PVK:lle vähän. Korvattaviksi potilasvahingoiksi arvioiduissa tapauksissa korostuvat diagnostiikan vaikeus sekä hoitovalintojen ja potilaan tilan seurannan merkitys. Yksittäisiä ennustetta heikentäviä tapahtumia voi hoitoketjussa olla useita. Ennusteiltaan huonojen sairauksien hoidossa potilaan elinikää ei usein voida oikeillakaan hoitopäätöksillä merkittävästi pidentää, toteaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Eero Hirvensalo.
Luvut käyvät ilmi Potilasvakuutuskeskuksen tänään julkaisemasta osavuosiraportista.
