Kuopiolainen tehopakkaus, hoivayrittäjä Sirpa Väisänen, teki kaiken toisin. Ensin hän opiskeli erityispedagogiikkaa ja psykologiaa, sitten NEPSY-valmentajaksi ja lähihoitajaksi.
Yrittäminen alkoi kiinnostaa, kun Väisänen mietti maisteriopintojensa jälkeen, jatkaako opintoja vai mitä tekee seuraavaksi.
– Löysin NEPSY-valmentajakoulutuksen, ja huomasin, että se antaa mahdollisuuden toimia yrittäjänä.
Todellisuus ei kuitenkaan ollut näin yksinkertaista.
– Esimerkiksi alv-käytännöt eivät olleet helppoja, kun minulla ei ollut terveydenhuollon koulutusta.
Opiskeltuaan lähihoitajaksi Väisänen työskenteli ilta- ja yövuoroissa. Päivisin hän kehitti yritystoimintaansa.
– Aloitin yrittäjyyden palkkatöiden ohella vuonna 2016, hyvin pienin askelin. En esimerkiksi ottanut yhtään lainaa.
Verkostoituminen tärkeää
Väisänen painottaa, että asiakas on aina keskiössä.
Hän kehottaa jokaista lähihoitajayrittäjää hankkimaan hyvän kirjanpitäjän.
– Ammattilainen neuvoo myös, mitä pitää tehdä ja milloin. Kukaan ei jaksa yrittäjänä, jos tekee itse kirjanpitoa öisin.
Myös verkostoituminen ja vapaaehtoistyö eri alojen ammattilaisten kanssa on tärkeää.
– Tämä on moniammatillista yhteistyötä.
SuPerin tukea aloittelevalle yrittäjälle hän pitää korvaamattomana.
– Kun siirryin rivijäsenestä yrittäjäjäseneksi, pääsin Lähihoitajapäivien yhteydessä joka vuosi järjestettävään yrittäjäkoulutukseen. Se oli tosi hyödyllinen koulutus! Jäsenyys toi minulle aluksi yksinyrittäjänä myös merkittäviä alennuksia vakuutusmaksuihin.
Koulutusta työntekijöille
NEPSY-valmennus ja Hoivapalvelut Sirpa Väisänen työllistää nykyisin omistajansa lisäksi kaksi työntekijää.
Väisäsen mielestä kaikille työntekijöille on annettava mahdollisuus kouluttautua.
– Maksan työntekijöilleni Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksen täydennyskoulutuksena. Teemmehän työtämme NEPSY-otteella. Itse rohkaisen myös tulevia NEPSY-valmentajakoulutuksessa olevia ryhtymään yrittäjiksi kouluttamalla heitä yrittäjäosuudella.
Hoitajataustan hyödyt yrittäjälle
57-vuotias Väisänen kouluttautui lähihoitajaksi, koska halusi tehdä neuropsykiatrista valmennusta yrittäjänä.
-Mielenterveys- ja päihdetyö antoi näkemystä ja laajensi ymmärrystä alasta. Enemmän psykiatria korostuu nyt, koronapandemian aikana, kuin neuropuoli. Asiakkaan psyyke pitää ensin saada kuntoon, ennen kuin hän voi hallita arkeaan.
Kotipesä kaikille
Väisänen painottaa, että yrittäjällä pitää olla hyvä liikeidea ja kyky visioida tulevaisuutta. Itse hän hankki viime syksynä kaikille avoimen kokoontumispaikan, Kotipesän. Toiminta on päässyt käyntiin tänä keväänä.
– Nepsy-nuorilla ei ollut tilaa kokoontua täällä Kuopiossa, ja muilla nuorilla on nuorisotilat. Nepsy-nuokkari ei ole avoinna vain asiakkailleni, vaan ihan kaikille.
Kotipesä toimii myös opiskelijoiden työharjoittelupaikkana.
Byrokratia esti toiminnan kehittämisen
Promise Nwagu työskenteli lähes 14 vuotta lähihoitajana Helsingin kaupungilla, mutta halusi sitten sellaisen työilmapiirin, joka toi turvaa ja iloa asiakkaalle sekä työtekijälle ilman ison organisaation byrokratiaa.
– Ryhdyin yrittäjäksi, koska se oli paras ja ainoa keino vaikuttaa työn arvoihin. Ei vain itselle, vaan myös asiakkaille ja työkavereille, Nigeriasta Suomeen lastenhoitajaksi vuonna 2003 tullut mies kertoo.
Nwagu korostaa, että hoitajien on tunnettava olevansa tärkeitä työssään.
– Kun hoitaja voi hyvin, myös asiakas voi hyvin.
Suomessa ei ole varaa epäonnistua, koska toimivat järjestelmät ja laadukas koulutus auttavat jo pitkälle.
Kristittynä yrittäjänä hän haluaa olla esimerkkinä muille maahanmuuttajille, että ahkeruudella ja kovalla työnteolla jokainen voi menestyä Suomessa.
Hän perusti Prohoiva Oy:n vuonna 2018. Nwagu oli silloin töissä Helsingin kaupungilla ja säästänyt rahasumman, joka kattoi perheen kulut yli kahdeksi vuodeksi ennen yritystoiminnan aloittamista. Kuten Väisänen, hänkään ei ottanut lainarahaa yrityksensä perustamiseen.
– Yrityksessä on 15–20 työntekijää, joista neljä lähihoitajaa. Muut ovat sairaanhoitajia ja muita kotipalvelun ammattilaisia. Teen itsekin hoitotyötä Helsingissä ja lähialueilla.
Opiskele ja hanki mentori
Promisen Nwagu painottaa, että yrittäjän on oltava aidosti kiinnostunut asiakkaan hyvinvoinnista.
– Hänellä on oltava myös riittävästi tietoa toimialasta ja valmius yrittää. Ei saa pelätä haasteita, ja on oltava valmis tekemään asiat aina vaan paremmin.
-Valmistuin tradenomiksi ja minulla oli myös mentorina vanhempi yrittäjä.
Myös Nwagu kehottaa hankkimaan hyvän tukiverkoston. Yrittäjän pitää myös kouluttautua jatkuvasti sekä hankkia uutta tietoa.
Itse hän kasvoi yrittäjäperheessä Nigeriassa.
-Isäni oli liikemies ja vaatekauppias. Hän myös koulutti uusia yrittäjiä. Olen nähnyt yrittäjiä ja johtamista vauvasta lähtien.
Mies tiivistää yrittäjäksi aikovalle maahanmuuttajalle kolme pointtia: johtamisen opettelemisen, kielen opiskelemisen ja ammatillisen osaamisen.
Valmistuttuaan lähihoitajaksi Promise Nwagu teki monenlaisia töitä oppiakseen alasta kaiken mahdollisen:
sairaaloissa, ryhmäkodissa, kotihoidossa ja palvelutaloissa. Tällöin hän toimi SuPerissa yhdysjäsenenä.
– Opiskelin silloin myös yrityksen omistajan avulla, miten vanhainkoti perustetaan. Kiersin ympäri Suomea hänen kanssaan katsomassa erilaisia hoitokoteja, ja opin paljon alasta.
Innostusta ja visiointia
Yrittäjän haaste on, että hän on töissä koko ajan. Perheen on tuettava yritystoiminta
– Ulkoinen motivaatio ei riitä. Yrittäjän on oltava aidosti innostunut työstään, omattava visio siitä.
Uudelle lähihoitajayrittäjälle tämä 39-vuotias yrittäjä antaa neuvoksi miettiä, miksi haluaa yrittäjäksi. Aloittavan yrittäjän pitää pystyä hahmottamaan hoitotyön kokonaisuus: mitä kaikkea se vaatii.
– Sijoita aikaa ja kehitä itseäsi. Etsi onnistunut yrittäjä ja mene ensin hänelle töihin. Lisäksi hoiva-alan yrittäjän on hallittava lääkehoito ja hänellä pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot.
Tulossa sovellus ja ryhmäkoti
Promise Nwagulla on iso visio siitä, miten asiakas voi saada kaikki tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti yhden katon alta.
– Olemme kehittäneet niin sanotun tietoturvallisen keskustelukanavasovelluksen, Carechatin, joka on nyt yrityksen sisäisessä koekäytössä. Sen kautta voi hoitaja esimerkiksi lähettää kuvan haavasta kollegalle kommentointia varten. Se on myös sisäinen tapa kerätä palautetta asiakkailta ja työntekijöiltä. Sovellus automatisoi palvelun laadunvalvonnan.
Koska Nwagulla on yli kymmenen vuoden kokemus ryhmäkodista, mies haluaa perustaa osana ProHoivan yritystoimintaa vanhusten ryhmäkodin vuonna 2023.
– Tänä vuonna kehitämme yrityksen prosesseja ja kapasiteetteja. Sitten laajennamme toimintamme koko Suomeen.
SuPer hoivayrittäjien asialla
Järjestöasiantuntija Lauri Kämärin mukaan hoitajien yrittäjyys on lisääntynyt korona-aikana.
– Hoitajat voivat usein valita haluavatko tehdä työtä palkkatyössä vai yrittäjänä. Suurin syy ryhtyä yrittäjäksi on halu antaa laadukasta hoivaa eettisesti ilman kiirettä ja eettistä kuormitusta. Myös yrittäjän vapaus houkuttaa monia. Yleisestikin lisääntyvä yrittäjyys on tällä hetkellä sektorilla vallitseva trendi.
Lähihoitajayrittäjät ovat useimmiten yhteydessä liittoon vakuutuksiensa osalta.
– Liiton jäsenenä saa potilasvakuutuksen ja vastuuvakuutuksen omaan yrittäjätoimintaansa. Usein kunnat ja muut yhteistyökumppanit pyytävät todistuksia vakuutuksista ja niiden voimassaolosta. Myös vakuutusten ehdot kiinnostavat.
