Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjien on vuoden alusta täytynyt rekisteröityä Valviran ja aluehallintovirastojen ylläpitämään palveluntuottajarekisteriin. Yrittäjäksi aikova ei voi aloittaa toimintaa eikä ottaa vastaan asiakkaita ennen Soteri-rekisteröintiä. Määräys koskee niin toiminimellä työtään tekeviä yksinyrittäjiä kuin osakeyhtiöitä.
Uusi rekisteri rakennettiin ja otettiin käyttöön nopealla aikataululla, ja jo alkuvuodesta kävi ilmi, että rekisteröintipyynnöt kasaantuvat. Rekisteröintiä on joutunut odottamaan jopa 6–8 kuukautta. Ongelmasta ovat kärsineet myös SuPerin yrittäjäjäsenet, joista moni tekee yrittäjänä jalkojenhoitajan työtä.
Lupaa työntekoon jonottavat myös alalla jo toimivat yrittäjät, joiden toimintaan on tullut merkittäviä muutoksia, esimerkiksi toimitilat ovat siirtyneet uuteen osoitteeseen. Rekisteröinti-ilmoitusta ei voi tehdä ennen kuin toimitilat on hankittu. Tähän ongelmaan törmäsi orimattilalainen lähihoitaja Mervi Varjola, joka pitkän sairausloman jälkeen päätti palata yrittäjäksi ja jatkaa työtään jalkojenhoitajana.
– Kodin läheltä löytyi kohtuuhintainen työhuone syyskuun alusta lähtien. Pikkuhiljaa selvisi, että en saa aloittaa työntekoa ennen kuin osoitteenmuutos on virallisesti rekisterissä.
Mervi paljoksuu yli 300 euron maksua, jonka yksinyrittäjä joutuu osoitteenmuutoksesta pulittamaan. Yrittäjällä on vuokran lisäksi muita juoksevia kuluja maksettavanaan. Kohtuuttominta on kuitenkin se, että ennen rekisteröitymistä hän ei saa ottaa vastaan asiakkaita.
– Olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Tarkoitus on tehdä työtä pienimuotoisesti voinnin mukaan, ehkä muutama asiakas muutamana päivänä viikossa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä sote-yrittäjien ahdinkoon reagoitiin elokuun lopussa, kun ministeriö ilmoitti tekevänsä tilapäisen lakimuutoksen. Sen turvin itsenäiset ammatinharjoittajat voisivat aloittaa toimintansa heti ilmoituksen jätettyään. Nopeutettunakin lain voimaantulo kestää useita viikkoja, joten jonossa nyt kärvistelevät joutuvat odottamaan parhaimmassakin tapauksessa vielä pitkälle syksyyn.
Luottamus on mennyt
SuPerin järjestöasiantuntija Lauri Kämäri sanoo, että valvontalain uudistuksen tarkoitus on ollut hyvä, mutta liian moni asia sen toteutuksessa on mennyt pieleen.
– Tavoitteena on, että palveluntuottajien tiedot löytyvät mahdollisimman helposti ja ovat vertailukelpoisia. Se, että lähihoitajat pääsevät ammatillisiin rekistereihin, on lähtökohtaisesti hyvä asia, heidän ammattitaitonsa tunnustetaan. Muutos olisi pitänyt toteuttaa pidemmällä siirtymäajalla, jotta yrittäjinä toimivat sote-ammattilaiset olisivat voineet aloittaa ja jatkaa työtään ilman kohtuutonta odottamisaikaa.
Kämäri arvelee, että syksyllä tehtävä lakimuutos tulee liian myöhään. Peruuttamattomia vahinkoja on jo tapahtunut.
– Luottamus on mennyt. Ne, jotka ovat jo ehtineet lopettaa yrityksen tämän sotkun takia, eivät todennäköisesti perusta niitä uudelleen, ja ne, jotka miettivät yrittäjyyttä, eivät lähde siihen yhtä herkästi.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta Kämäri ei suosittele yrittäjiä kokeilemaan onneaan ja aloittamaan yritystoimintaa ennen aikojaan.
– Lainsäätäjää ja valvovaa viranomaista en suositelle uhmaamaan näissä. Seuraukset voivat olla, niin yllättäviä ja suuria, että riskiä ei kannata ottaa.
Työtä ilman ammattinimikettä
Mervi Varjolan palo työhön oli lopulta niin suuri, että hän päätyi luopumaan vapaaehtoisesti ammattinimikkeestään ja poisti tietonsa Valviran rekisteristä. Se rajoittaa työnkuvaa mutta ei estä työntekoa.
– Saan tehdä hoitoja mutta en neuvoa asiakkaita jalkojenhoidossa enkä mainostaa itseäni jalkojenhoitajana. Mainoksissa täytyy varmaankin alkaa puhua vaikkapa varpaiden hoitamisesta.
Tulijoita Mervin mukaan on. Hän kertoo tehneensä alkuvuodesta kotikäyntejä tuttavansa yrityksessä. Vanhat asiakkaat alkoivat kysellä uusia hoitoaikoja, mikä lopulta sinetöi Mervin päätöksen palata työhönsä.
– Jalkojenhoitaja on ollut minun suosikkiammattini kaikista töistä, joita olen tehnyt. Työn konkreettisen tuloksen näkee tunnissa, toisin kuin vaikka lähihoitajana vanhustyössä. Yhden käynnin aikana ehtii keskustella paljon, se on terapiaa puolin ja toisin. Toisaalta myös hiljaiset hetket ovat arvokkaita. Osa asiakkaista haluaa levätä.
SuPerin Lauri Kämäri on pahoillaan Mervin ratkaisusta.
– Valitettavaa ja surullista, että yrittäjyyden byrokratia kävi kohtuuttomaksi. Todella kurjaa, että rekisteröintisotku koskettaa alaa, jolla on jo ennestään työntekijäpula. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään ammattilaista.
Lue myös: Lähihoitajasta on yrittäjäksi – Jalkojenhoitaja Marita Länsmans ei kadu päätöstään
Yrittäjä-lähihoitaja Kaisa Behm ei hylännyt ammattiliittoaan: ”SuPer on minulle kuin perhe”
