Riskiryhmien parissa työskenteleviltä vaaditaan jatkossa suoja koronaa vastaan

Eduskunnan päätöksen mukaan riskiryhmien parissa työskenteleviltä sote-alan ammattilaisilta edellytetään jatkossa joko koronarokotusten tai sairastetun taudin antamaa suojaa. Väliaikainen lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Kuva Mostphotos

Teksti Mari Frisk

Ketkä kuuluvat riskiryhmiin?

Tavoitteena on suojata erityisesti riskiryhmien henkeä ja terveyttä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kaikki 70 vuotta täyttäneet eli suurin osa hoivakotien asukkaista ja kotihoidon asiakkaista. Lisäksi riskiryhmiin kuuluu ihmisiä, joilla on vakavia perussairauksia tai hoitoa vaativia tiloja.

Koskeeko laki vain hoitajia?

 Ei, se koskee kaikkia niitä ammattilaisia, tittelistä riippumatta, jotka työskentelevät lähikontaktissa riskiryhmien kanssa. Suojaa edellytetään myös esimerkiksi hoivakotien siistijöiltä ja ruokapalvelutyöntekijöiltä, jotka puolestaan ovat lähikontaktissa hoitotyötä tekevien kanssa.

Lakimuutos ei koske varhaiskasvatusta.

Edellytetäänkö koronarokote siis samoissa paikoissa kuin influenssarokotus?

Ei. Influenssarokotusta edellytetään vain asiakas- ja potilastiloissa, ei esimerkiksi kotihoidossa. Koronarokotusta sen sijaan edellytetään kaikissa sote-palveluissa, joissa hoidetaan riskiryhmäläisiä, myös kotihoidossa.

Onko nyt pakko ottaa rokotus?

Rokotusta ei ole pakko ottaa. Rokotuksesta kieltäytyminen johtaa siihen, että työnantaja voi siirtää työntekijän muihin tehtäviin. Jos kieltäytyy näistä tehtävistä tai sellaisia ei ole tarjolla, palkanmaksu keskeytyy. Tällöin ei voi saada työttömyyskorvausta.

Rokottamattomuus ei kuitenkaan ole irtisanomisperuste. Jos työnantaja uhkailee tällaisella, ota yhteys omaan luottamusmieheesi.

 Entä jos ei ole vielä täyttä rokotussarjaa?

Voi jatkaa töissä normaalisti ja ottaa rokotussarjan suunnitelmien mukaan. Lakimuutokseen tulee kuukauden siirtymäaika, joten rokotukset ehtii hoitaa kuntoon.

Entä jos rokotettua henkilökuntaa ei ole tarpeeksi vuorossa? Mitä sitten tapahtuu?

Pula rokotetusta henkilöstöstä on sellainen erityinen syy, jonka perusteella työnantaja voi käyttää rokottamatonta henkilökuntaa. Tällöin työnantajan on huolehdittava riittävän suojavarustuksen käyttämisestä.

Mitä teen, jos en voi lääketieteellisistä syistä ottaa rokotetta?

Lääketieteellisesti päteviä syitä koronarokotteen jättämiseen on todella vähän, ja tällaisissa erikoistapauksissa niistä saa aina lääkärintodistuksen.

Jos ei voi ottaa rokotusta, pitää työnantajalle esittää todistus negatiivisesta koronatestistä. Testi saa olla korkeintaan 72 tuntia vanha. Testit ovat tällaisessa tapauksessa maksuttomia.

Asiantuntijana jutussa oli lakimiesavustaja, oikeusnotaari Elmeri Eteläaho SuPerista.

Katso täältä usein kysytyt kysymykset ja vastaukset koronarokotuksen edellyttämisestä työntekijöiltä.

Tämä verkkolehden uutinen on julkaistu 28.12. ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Henrika Nybondas-Kangas on KT:n uusi toimitusjohtaja

Hyvästit palkkatasa-arvolle – Vientimalli vaarantaa hoitajien palkkakehityksen

Työhyvinvointi ja opiskelijoiden kohtaaminen toivat palkinnon – SuPer palkitsi vanhustyön osaajia eri puolilla Suomea